Mul on kaikki mitä sä tarttet

Anna mun olla syypää sun hymyyn

Kulunut viikko ollaan treenailtu pääasiassa itseksemme, eikä missään uusissa paikoissakaan olla käyty ihmettelemässä. Normi arkea. Tälläkin hetkellä Doni nukkuu sohvan vieressä ja pentu aivan kyljessä kiinni. Ja meillähän ei koirat sais oleilla sohvalla... 

Hakutreeneissä käväistiin sunnuntaina molempien kanssa. Doni teki kolmen maalimiehen radan, löytö-tyhjä-löytö-löytö. Oli aika huono.... Viimeiselle pistolle ehdottamasti paras ja melkein suorakin. Muille lähtemisestä saatiin vääntää. Olis halunnut lähteä vinoon, ja välillä ei ollenkaan. Tyhjälle lähti kunnolla vasta kolmannella, mutta tekikin oikein hyvän ja tarpeeksi syvän.  Annoin ohjeeksi haukuttaa vähän pidempään kuin normisti, ja kerkesin jokaisella ihan näköetäisyydelle ja Doni paukutti hyvää tasaista sarjaa. 

Riskin kanssa käytiin tarpomassa metsässä ja törmättiin kahteen matkalla kahteen maalimieheenkin ;) Nenä oli ajoittain hyvinkin auki, mutta ei oikein osannut reagoida. Ehkä tämä tästä. Maalimiehet oli ihania ja parempaa oli varmaan iloiset ihmiset, kuin ruoka jota niiltä tuli. Riskiä vaan vähän ihmetytti, että miksi joku makaa OJASSA. Outo tyyppi, mutta olihan se ihan siisti silti. 

Doni on treenannut aika ahkeraan ja pentu on tietysti kuljeskellut mukana ja saanut tehdä vähän jotain. Oon parit omat treenit saanut kuvattuakin joten olkaas hyvä. Ekassa setissä Riski ja sivulletuloja, noutoa, kiertämistä sekä istumiset ja maahan menot. Toisessa Doni ja maahanmenot, tunnareita ja merkkiä.