Hrrr. Talvi vissiin tuli vihdoinkin? Ja pakkaset mukana. Ollaan pari viime päivää paleltu sellasissa reilussa -20 pakkasasteessa ja foreca vaan kertoo että tän pitäis jatkua. Koira ei ole moksiskaan kunhan pääsee liikkumaan mutta paikallaan seistessä alkaa tassujen nostelu jos edes minuutin ollaan paikallaan. Luntakin on ihan riittävästi ja pelloilla liikkuessa ainakin kunto kasvaa kun saa omistajakin kahlata polvia myöten hangessa, mutta kelpie nauttii! Lauantaina lenkkeiltiin Ellan ja Elvin ja kelpieiden hovikuvaaja Miiran kanssa meillä ja kaikista tän postauksen kuvista siis isot kiitokset jälleen kerran Miiralle! Ps. Kaikki kuvat lauantailta löytyvät täältä.
Treenaaminenkin on pikku hiljaa alkanut taas saada motivaatiota ja ollaan vähän ahkerammin treenailtukkin. Doni on tehnyt agi puolella rata treeniä ja totutellut elämään siinä uskossa että elämä jatkuu myös keppien jälkeen johonkin suuntaan eikä sitä palloa aina tulekkaan. Ja on toi kyllä upea pieni agieläin!
Maanantain treeneissä ei mitään kummallista ja keskiviikkona käytiin molempien otusten kanssa treenimässä. Silloin kun Kalle teki, Doni harjoitti kaunista ääntään ja kun Doni pääsi tekemään niin Kalle sai vuorostaan treenata ääntään. Ja varmasti hallin toisessa päädyssäkin treenannut huomasi että milloin jompikumpi koirista aksasi. No mutta, molemmat treenas oikein hienosti. Kalle painotti treenaamistaan niihin ikuisuu-ongelma-keppeihin joihin tyydyin palauttamaan lähes kaikki verkot takaisin ja saatiinkin vedättämällä heti vauhtia lisää, kyllä tää tästä! Doni teki hienoa rataa. Aalle hienoja kontakteja ja upeita keppejä koko treenin ajan ilman yhtään ohjuria. Radallakin toimii nykysin tosi hyvin!
Ainiin ja viikko sitten sunnuntaina päästiin käväisemään Donin kanssa nuorisojaoksen tokotreeneissä, agihallilla. Kyllä, agilitykoira Donats laitetaan tokoilemaan agilityhalliin. Seurauksena tästä koira kävi kauniisti niin kierroksilla kun pieni koira voi vain käydä ja häselsi tunnin eikä koskaan ollutkaan kuullut sanaa keskittyminen, oli aika kiintoisan näköstä tekemistä. Seuraamisissa ulistiin, volistiin, vinguttiin ja ölistiin jotain kaunista oopperaa. Paikkamakuut oli onneks nättejä, samoin kuin nouto. Muuta en sitten uskallakkaan kommentoida, ihan järkyttävää. Mutta kotona, ja joka paikassa muualla kuin agihallilla, tekeminen on ollu viime aikoina upeeta. Koiran persus on löytänyt oikeeseen paikkaan seuraamisessa ja muutenkin tosi kivaa tekemistä. Ja varasimpa meille koepaikan kesäkuun ekalle viikolle, avoimeen. Upsista. No ehkä me saadaan yksi vaivainen luoksetulon pysäytys siihen mennessä kuntoon, uskon ja toivon niin :D