Hukutetaan kukkiin

Otsikko kertoo jo paljon, mutta ekaks selostukset eilisistä agikisoista mikkelistä.

Kahelle radalle oltiin jälleen ilmottauduttu, oltiin viidensiä molemmilla radoilla. Ekalle radalle lähin jo sillä fiiliksellä että nyt ei tuu kyllä mitään.Rata näytti suurinpiirtein tältä:

 

Alku ei ensinnäkään ollut sellanen mistä tykkään. No joo menin kakkosen taakse ottamaan vastaan ja _yritin_ kääntää koiraa, joo, yritykseksi jäi ja kadotin koiran. No ei siinä mitään koira sitten kolmosen yli sujuvasti ja siitä puomille eikä saatu edes kieltoa vaikka koira hetkellisesti katosikin. Puomilla jäi liian ylös ja seisoskeltiin siinä sitten tovi että saatiin hienosti Kalle kontaktille, putkeen ja sieltä ulos mallikkaasti ja toinen ongelma löytyi, Veera jäi ihmettelemään kun koira menikin sieltä renkaasta ja unohti sen haltuunoton ettei se menis sinne keinulle... Ja siellä sitten käytiin hakemassa se HYL. No joo koira sitten eteenpäin, ja mallikkaasti, kerrassaan upeasti löyty kepit ja päästiin leijeröimällä putkeen. A'alta hienot kontaktit. Sitten kammottavalta loppusuoralta eksyttiin muurille ja sitä kautta maaliin. Huoh. Ohjaajan teki mieli hakata päätä seinään. 

No sitten B-rata ja rataantutustumisesta jäi hieno fiilis. 

Ja taas samanlainen alotus, tällä kertaa Kalle käänty ihan loistavasti. Päästiin upeesti jopa oikeeseen päähän vitos putkeen jonka koin ainooksi ongelmaksi. No siinä sitten, koira tuli kasi putkesta ja pojoinng suoraan etujalat puomille ja HYLky taas, vaikka kuitenkin yritin ees kääntää sitä. No joo, esimerkillisesti päästiin sitten maaliin asti ja hiukan pska fiilis tosta hyllystä, seuraavaksi paremmin. 

SITTEN positiivisia fiiliksiä kuvien merkeissä!

Tapahtumaputki ohi

Selvittiin hengissä! Neljän päivän tapahtuma putki siis ohi, onnellisia sekä ei niin onnellisia, muttei kuitenkaan pahasti pettyneitä fiiliksiä. Nyt voidaan rauhassa vaan lenkkeillä ja olla tekemättä mitään.
Tapahtumaputken alotin ite lauantaina koiran lihashuolto luennolta mistä tarttui mukaan tosi paljon hyödyllistä tietoa!
Sunnuntaina olikin sitten jo molemmat koirat messissä ja suunta otettiin kohti Lauritsalaa ja mätsäriä. Doni meni vielä pentuihin ja Kalle sitten isoihin. Oli melko onnistunut päivä, molemmat käyttäyty aika esimerkillisesti, joka on ihmeellistä, tosin Kallella oli taas "en millään jaksa seisoa nätisti päivä". Doni käväs ekana pennuissa, saatiin punainen nauha ja kehut tuomarilta vaikka koira sekosikin taas tuomarin tullessa :D Sijotusta ei tippunut mutta käyttäydyttiin hyvin, tavotteet siis suoritettu. Kalle seuraavaksi isoihin, edellä mainitsinkin jo käytöksen puutteesta mutta koska tuomarin mielestä Koo on "Siis niin ihana, voiko joku vaan olla näin nätti ja kaunis." Niin oltiinkin sitten SIN1 ja BIS3, hienoa Kalle!

Maanantaina jatkettiin speed racella ja mukana vaan Doni. Doni meni vielä juuri ja juuri pentuihin. Pentujen matka oli ehkä noin 30m jos en ihan valehtele ja Dee pinkoi kovasti ja päästiin aikaan 2,45 sekuntia, joka on aika hieno jo. Pentuja oli vaan 6 ja sijotuttiin ensimmäisiksi, upeeta Donuts! Saatiin hieno pokaali sekä ruusuke, kuski sai kukan ja Doni luun. Hyvä päivä.
Keskiviikkona päätettiin häppeningit möllitokoon jonne mentiin alun perin vaan tekemään kisaomasta treeniä ja krhmm, Doni veti pikkasen alakanttiin. Koira sai valaistumisen ehkä hiukan myöhään ettei ollakkaan iltapäivä lenkillä vaan TÖISSÄ, hitto, mitä se sellanen on? No joo, pisteitä saatiin huimat 135½ /180 ja 3-tulos, sijotuksena 7./11. Pisteet & kootut selitykset & videot alhaalla, kiitos vielä Isalle kuvaamisesta!
Luoksepäästävyys  10
Ehkä ei ihan ansaittu numero, koira ois tahtonu tuomarin syliin sen ollessa 2m päässä ja pomppi kuin hullu.
Paikkamakuu   9
!!!!!! Onkohan tää mahollista? Donin rakastettu Elvi lähti kehästä kunnon vauhilla heti kun pääs irti ja Doni kuikuili sinne päin enkä meinannut saada sivulle koiraa, kuitenkin makas hievahtamatta vaikka yksi koira hiukan ryömikin. Tyytyväinen tähän!
Seuraaminen kytkettynä 9
Aika väljää aluksi, loppua kohti parani. Ei kuitenkaan läheskään sellasta mitä oon nähny..
Seuraaminen taluttimetta 8
Kamala alku, oli varmaan kahden metrin päässä ja otin kokonaan alusta, oikealle käännös venyyyyyyi. Lopussa taas parani.
Liikkeestä maahan 9½
Tuttua turvallista suorittamista, lopuksi nousi vinoon.(miksi?)
Luoksetulo 7½
Törmäsi ja tuli vinoon eteen, muuten jees.
Liikkeestä seisominen 0
Pitäähän agilityharrastajan pari nollaa aina ottaa, lajista erehdyttiin. Meni maahan, korjasin seisomaan.
Hyppy 0
Iltapäivä lenkkihän pitää päättää luonnollisesti kusemalla hyppyesteeseen. No joo kehän jälkeen otin uusiks ja tehtiin varmaan ysin arvosena, missä oli vika?
Kokonaisvaikutelma 7
Tuomarin mukaan: "Väläytteli pariinkiin otteeseen loistavaa osaamista, oli vaan vähän muissa maailmoissa. Ja miksi se pyöri sivulle tulemisissa?" Joo tosiaan, miksi. Sitä mietti Veerakin..
Mutta mutta sitten videot:
Hihnaseuruun alku

Taluttimetta

Liikkeestä maahan

Luoksetulo

Liikkeestä seisominen

Hyppy, 2. ja 3. yritys

Rauniokoira hommissa

Viime päivät onkin menneet loistavasta säästä ja seurasta nauttiessa. Paljon ollaan treenailtu, vähän kaikkea treenailtu siis. Seuraavat pari päivää käydäänkin sitten kauhistuttamassa yleisöä jos jonkinmoisessa. Sunnuntaina suunnataan mätsäriin, maanantaina vuorossa speed race ja keskiviikkona vielä möllitokot, kerrassaan kamalasti kaikkea parin päivän aikana :DViikon päästä lauantaina Kallellakin vuorossa parit agi startit taasen.. 

Niin tosiaan viime viikko ollaan vietelty treenatessa. Maanantaina käytiin aksailemassa, koira kulki ainakin eteenpäin ja kurvit hiukan venyi, ai miten niin Veera ei edelleenkään kehtaa kääntää tarpeeksi? Noh parien noottien jälkeen ohjaja käänsi koiraa eikä koirankaan kääntymisen suhteen havaittu ongelmia. Mitäpä sen enempää, keinua ei oltu piiitkään aikaan tehty ja saatiin vinkkejä millä tavoin lähen tota opettamaan, saas nähdä miten käy, nähdäänkö meidän kisauralla lentäviä kelpieitä vaiko nättejä keinuja. Se jää nähtäväksi.

Tiistaina olikin koko päivä täynnä, Veera riensi koulusta kiireellä kotiin pakkaamaan treenikamat ja jätti kuitenkin koiran ja kamat kotiin ja suuntasi lappeenrantaan katsomaan kelpiepuppeja jotka olivat kerrassaan ihania <3 Puppejen luota tuli suoraan lähtö Rahulan Rehuun josta napattiin Donille husky-valjaat mukaan, seuraavaksi suunta olikin jo kohti hanhijärveä ja rauniorataa. Päästiin ekaksi kattelemaan hiukan osaavampien menoa ja testaamaan ketteryys esteitä. Donihan olikin yllättävän ketterä ja suoritettiin kaikki esteet aikalailla ongelmitta, tosin keinuun kuului peepien mielestä hienot 2on/2off'it, ilmeisesti se kuitenkin jotain muisti :D Vihdoin päästiin itsekkin hommiin ja Doni kävi jo valmiiksi hiukan kierroksilla kun näki muut töissä. No, tehtiin kahdella eri maalimiehellä kahessa eri piilossa. Hienosti haki kaikki miehet eikä luovuttanut vaikka viimeisellä ei suoraan juoksemalla löytynytkään, hienoa kerrassaan! Joskus toistekkin pitää lähteä käymään, molemmat tykkäs!

Keskiviikko taukoiltiin ja torstaina ja perjantaina treenattiin tokoa. Torstaina tehtiin vähän hienosäätöä seuraamisen paikkaan ja alkoi pallon jättäminen taakse toimia eikä kelpie enää keulinut NIIN pahasti. Perjantaina jatkettiin samalla edellisellä kerralla pähkäillyllä palkkaustekniikalla ja taas toimi, ehkä löydettiin apu keulimiseen?(koputtaa puuta) Tehtiin myös kunnon vauhtiluoksetulot superpitkällä matkalla, ilman törmäyksiä jopa! Doni kesti istumassa vaikka kävelinkin poikittain kentän toiseen päähän kutsumaan, heinoa hienoa.

Mitäpä muuta, kuviakaan ei ole saatavilla.. Seuraavia raportointeja saattaapi olla vuorossa vata keskiviikon jälkeen tai jos siihen saakka en jaksa olla raportoimatta niin jo speed racen jäljiltä saattaa tekstiä olla luvassa. Saas nähdä.

Videoita ja Mikkeli RN

Tykkään hehkuttaa ja haukkua säitä aina alkuun niin jatketaan lyhyesti ja ytimekkäästi että lämmin on ja aurinko paistaa. Täydellistä siis!
Aamulla otettiinkin sitten suunta kohti Mikkeliä ja ryhmänäyttelyä. Näyttely oli ulkokentällä joten hieno keli oli aivan jeess. Meillä alkoi kehä jo heti kympiltä, kelpieitä oli ilmotettu 7, 4 urosta ja 3 narttua. Niin ja tuomarinahan meillä oli Leni Finne.
Doni veti kehässä pellekoulun pystyyn kun tuomari tahtoi katsoa koiran ilmettä ääntä pitävällä linnulla, Doni olis vaan tahtonut "mulle heti kaikki" -periaatteellaan lelun ja olis esintynyt mielummin rintamasuunta tuomarin pöytää kohden, ai miksei se käy? Antoi kuitenkin hienosti katsoa hampaat ja kopeloida, eikä edes pahemmin häslännyt. Liikkeessä häntä lähti taas lentoon ja Doni ois tahtonu tuijottaa miuta, mutta eihän me pienistä välitetä! Tälläsellä pelleilylläkin saatiin aivan upeasti ERI JUK1 SA PU3 VA-SERT. Ettekä voi uskoa kuinka pilvissä leijuin. En todellakaan voinut käsittää tulevani kotiin sertin arvoisen koiran kanssa ja mukana myös vara serti. Tää on uskomatonta. Arvostelukin tässä:

Erinomaiset mittasuhteet. Sopiva luusto. Aavistuksen kevyt kuono-osa. Hyvät silvät&korvat. Oikea ylälinja. Ikään nähden riittävä etulinja. Polvikulma voisi olla voimakkaampi. Riittävä askel pituus joskin taka askel voisi olla tehokkaampi

Nyt kuitenkin hylätään näyttelypuuhat ainakin heinäkuuhun asti ja palataan kehään sitte viimeistään 24.07. Helsingin summer showssa.

Melkein onnistunut palkintopose! 

Käytiin joskus, oisko ollu toissa viikolla agiliitelemässäkin kun Ella oli meitä videoimassa, videoiden saapuminen krhm. HIUKAN kesti mutta olkaatte hyvät, vuorossa siis pari pientä ageilu pätkää ja parit puomit. Kiitokset vielä Ellalle kuvauksesta (;

Illipilli 4v!

Mitäpä mitä, miun pieni Paavo-Irmeli aka Illi täyttää jo neljä! Hirmuisesti onnea edelleen pikku vauva prinsessa kissalle <3

Donikin toivottelee Illille onnea kiusaamalla sitä tökkimällä päällään, reilua? Meillä on Donin kanssa nyt viilauksen alla seuraamisen paikka. Vire on aina sen verran korkeella kun näkee että rupeen ottaamaan treenikamoja esille rupee jo keulimaan ja loksumaan ilmaa, eipähän tarvitse ainakaan kummoisia virittelyjä :D Mutta joo seuraamisen paikka on ollu nyt parissa viimetreeneissä hiukan hakusessa. Koira melkein keulii ja on joo ihan lähellä mutta metrin liian edessä. Pikkupeepin mielestä mennään ilmiselvästi liian hiljaa koska ei se juoksuosuuksissa keuli.
Sunnuntaina käytiin nuorisojaokse kanssa treenimässä ja koiruus oli aika loistava, sen tekemisiin en niin kiinnittänyt huomiota mutta se kuunteli! Muiden koirien läsnäollessa, alusta asti! Tää on meille iso saavutus.
Maanantaina aksailtiin taas loistavalla asenteella. Koira irtos ja haki takaakierrot, putket ja hypyt upeesti. Hieno peepi. Ja vauhtia oli taas, hitto se kulkee hyvin ja kovaa, mutta se ei siltikään kadottele enää korviaan. Kepitkin löyty ja näin, anto takaaleikata, vedättää ja jäädä taakse. Eipä vissiin sen kummempia?
Frisbeekin ollaan kaiveltu esiin ja taas siis kuvia tarjolla, tosin Kallen kontakti angstauksen jälkeen.
Tosiaan, eilen aksailtiin vuorostaan kallen kanssa. Joo se haki myöskin esteitä hyvin, mitä se on aina tehnyt, ei siis edes ihmeellistä. No mutta, se perseili joka kontaktilla. Huoh. Ei voi muuta sanoa. Koira joka pysähtyy aina kontaktille vaikka hyppisin päälläni takana tai kymmenen metriä edellä. Mutta ei tietenkään tänään. Loppuun saatiin ehkä 10. kerralla onnistuneet, muut roiski tai juos vaan yliten, tai pahimmissa tapauksilla pysähty kontaktin jälkeen ja ilkeen katseen jälkeen peruutti takasin. Tästä ei tullu tietenkään palkkaa vaan uusiksi yrityksiä. No toivotaan että tää ois vaan väliaikasta, mutta nyt pääsette kuviin!