tiistai 20. marraskuuta 2012

Aina ei voi voittaa, eikä edes joka kerta

Ei taaskaan mitään uutta, ja blogi elää hiljaiseloa päivitysmotivaation ja päivitettävän suhteen. Pahoittelut taas kerran lukijoille venähtäneistä väleistä. Marraskuussa ollaan päästy jo puolen välin yli ja ainoastaan pimeää ja märkää on jatkuvasti. En tykkää. Kouluun lähtiessä on pimeää ja sieltä tullessa pimeää. Kuvata ei ole pystynyt ja treenitkin ovat jääneet aika minimiin. Sen takia päivitettävääkään ei ole oikeastaa ollut. Lauantaina käytiin kuitenkin pitkästä aikaa mätsärissä molempien otusten kanssa ja sunnuntaina epiksissä Donin kanssa
Lauantain mätsäristä on jopa muutama laatu kuva, ettei nyt täysin kuvattomaksi jäädä. Pikaisena tulospäivityksenä, kummallekkin punainen nauha ja ei sijoitusta. Donista tosin olen ylpeä, Stefi esitti poitsun ja osasi jopa käyttäytyä. Aiemmin Donilla on ollut vähän ongelmia tehdä mitään muiden kanssa jos minä olen paikalla, mutta nyt käyttäytyi ihan kohtalaisesti jo!

Agia ollaan nyt treenailtu normisti. Tuntuu että ollaan silti vaan menty takapakkia käännösten kanssa. Kelpie tunttuu kerta kerralta vaan lentävän pidemmälle hypyiltä ja sunnuntain kahta episrataa en halua edes analysoida sen tarkemmin. Sanotaanko vaikka että kaarrokset olivat pitkiä, koira ei tuntunut reagoivan mihinkään ohjaukseen ja ohjaajakin oli jäässä. 

Tokossa ollaankin ehkä menty eteenpäin ja tuntuu että voittajan jutut alkaa kerta kerralta olla paremmin kunnossa. Ainoita suurempia ongelmia taitavat olla tunnari(yllätys) ja kaukot. Muuten hiomista vaille hyviä. Ruudusta seuraamaan tuleminen on tosin, krhm, lennokas? :D Tunnari toimii pienillä kapula määrillä (1-4 kapulaa), jonka  jälkeen menee turhan säheltämiseksi ja alkaa nostelemaan mitä sattuu. Pienillä määrillä tekee kuitenkin hyvin hommia. Kaukoissa pään vaivaa tuottaa s-m vaihto. Ei kestä takatassut paikallaan millään, steppaa, steppaa. Ihan lyhkäsellä matkalla toimii, mutta pidemmällä rupeaa siirtelemään. Kyllä tää tästä!
Donin mielipide koko touhusta, jälleen

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Vappu Alatalon hyppytekniikkaa 10.-11.11.-12

Ajattelin raapustaa pientä blogipostausta hyppytekniikasta omien muistiinpanojen pohjalta viikonlopun Vappu Alatalon hyppytekniikka kurssilta, jossa olin kuunteluoppilaana. Postauksen tarkoituksena on oikeastaan kirjoitella puhtaaksi ja talteen itselleni muistiinpanoja ja mietteitä tuolta kurssilta. Jo heti alkuun voin suositella, paljon sai irti vaikkei omaa koiraa ollutkaan mukana. Ja varautukaa epäselvään tekstiin. 

Ohjaajan tärkeimmät tehtävät agilityssä koiran kannalta: 
  1. Anna koiran oppia 
    - koira tekee ja oppii itse sille annettujen tehtävien pohjalta
  2. Opeta osataidot huolella erikseen, ennen niiden yhdistämistä
    - ohjaus
    - yhdessä liikkuminen
    - esteosaaminen
  3. Koiran huolto 
    - lihaskunnon ylläpitäminen
    - säännölliset fyssari/hierojakäynnit, mielummin fyssarilla. Koiran käytöstä riippuen (4-)6-8viikon välein.
  4. Ole ajoissa! 
    - ohjauksella koiran tietoon hyvissä ajoin mihin ollaan menosaa
    - viime hetkillä tehdyt suunnan vaihdokset ja "nykäisyt" rasittavat ja kuluttavat koiraa
Hyppytekniikkaharjoituksen voidaan pennun ehdoilla aloittaa jo 4kk ikäisen pennun kanssa ilman rimoja(speedpumpeilla). Pentu tärkeämpi opettaan hyppäämään ja käyttämään kroppaansa oikein, kuin suorittamaan haastavaa ratatreeniä. Pennun kanssa tärkeä muistaa pitää harjoitukset todella lyhyinä ja harvemmin tehtyinä. Pääasiana opettaa pentu keskittymään, pitämään hauskaa ja tekemään töitä juuri sinun kanssasi. 

Koiran tehtävät agilityssä: 
  1. Reitin valinta (=mitä kautta koira tulee esteelle ja jatkaa siitä seuraavalle)
    - jokainen "oho" kuluttaa koiraa
    - paras mahdollinen reitti kuluttaa koiraa mahdollisimman vähän
    - jos koiran motivaatio on kunnossa, se pyrkii luonnostaan valitsemaan optimaalisimman reitin
  2. Etäisyys (=esteiden välinen etäisyys)
    - vaikuttavia tekijöitä:
      - koiran oma voima (fyysinen kunto, mihin koira pystyy)
      - alusta (koiran helpompi hypätä kovalla pohjalla, kuin upottavalla)
      - rohkeus ja itseluottamus
         *vähemmän laukka-askelia esteiden välissä-nopeampi koira
         *ei "töpötä" esteiden välissä
         *uskaltaa edetä itsenäisesti
      - motivaatio
  3. Ponnistuspaikan valinta
    - koiran oma fyysinen voima & taito
    - hypyn korkeus/pituus
    - vauhti
    - hypyn suunta (mistä tullaan, minne mennään)
    - ohjauksen täytyy olla ajoissa; koira ei käänny enää hypätessä, tieto käännöksestä täytyy tulla hyvissä ajoin ennen hyppyä
    - hyvä takapään käyttö ja lihaksisto auttavat koiraa pääsemään korkeammankin esteen ylitse puhtaalla tekniikalla
  4. Painonsiirto
    -
    liikkuminen ja hyppääminen tarvitsee tuekseen vahvan lihaksiston pystyäkseen toimimaan oikein
    - koira on 60-80% etupainoinen, useille tästä syystä painonsiirto taakse vaikeaa
    - koiran täytyy hahmottaa takpäänsä ja oppia käyttämään sitä oikein
    - maltti
      *koiran tulee keskittyä hyppäämiseen
    - tapa
    - tasapaino
  5. Ponnistuskulma (lyhyt ja pysty hyppy vai pitkä ja laakea)
    -
    kuuluvat erikseen
    - myös koiran vauhti vaikuttaa
  6. Korkeus
    - korkeuden arviointi usein koiralle helppoa
    - koiraa ei saa "jumittaa" samoille rimoille
    - muistettava tehdä rataa, jossa sekaisin eri korkuisia rimoja
      *rima voi olla myös vinossa
    - nuorta koiraa voi hyvin hypyttää pitkäänkin matalahkoilla rimoilla(maxit 35-45cm)
  7. Tasapainottaminen (hypyn jälkeinen toiminta)
    - koiran täytyy laskeutua pehmeästi ja joustavasti
    - hyvästä laskeutumisesta ei kuuluisi kuulua ääntä 
Hypyn tulisi olla symmetrinen ja edullinen koiran kannalta. Hyvä hyppy vaatii koiralta lihaskunnon ja oikeanlaisen fysiikan lisäksi oikeaa tekniikkaa joka ei synny itsestään. Hyvässä hypyssä koira hyppää selkä pyöreänä ja pää alhaalla, pään tulisi nousta vasta koiran laskeutuessa. Hyppääminen on taito, pennun ja nuoren koiran helpompi oppia oikea tekniikka, koska niille ei vielä ole muodostunut väärää tekniikkaa. Vanhalle, kokeneemmalle hyppääjälle uuden tekniikan oppiminen on haastavampaa.

Ja sitten juttua itse harjoituksista.
Perussarja:
- Rima korkeus maxilla 5-30cm
- Koiran katse oltava targetissa ennen sen lähettämistä - linjasta tulee suorempi ja koira keskittyy paremmin tehtävään ja jo ensimmäinen hyppy on oikeanlainen.
- Perussarjassa palkan paikkaa voi vaihtaa, siirtämällä sen esim 3. hypyn taakse, koira oppii tällä tavoin kokoamaan itseään ja käyttämään takapäätään jarruttamiseen.
- Alastulosta ei saisi kuulua tömähtävää ääntä, koiran pitäisi joustaa alastullessaan.
- Jos koira rupeaa ennakoimaan lähdössä, tai muuttuu pahasti etupainoiseksi, voidaan vapauttaa esim. joka toisella kerralla takapalkalle.

Kun koira oppii käyttämään itseään perussarjalla, voidaan tehdä erilaisia harjoitteita, joissa koira harjoittelee mm. korkeuden tai etäisyyden arviointia. Etäisyys, kasvava:
 - Ponnistus pitäisi ajoittaa n. hyppyjen keskelle

perjantai 9. marraskuuta 2012

Jätkät kotona

Ettei liian tylsäks ja kissattomaks menisi, niin meille kotiutui tänään kaksi maatiaiskissajätkää! Alustavasti nimiltään Tahto(mv) ja Ruuti(raitapaita). Doni tyytyi tarkistelemaan tilannettahäkin ulkopuolelta(lue: kymmenen metrin päässä häkistä, sillä kissathan voivat syödä donin seinien läpi)

Tahto
Molemmat jätkät
Ollaan myös keritty treenaamaan! Sunnuntaina saatiin varapaikka Kokkosten koulutukseen, ja löydettiinkin itsemme sieltä. Tehtiin kivaa radanpätkää ja Doni toimi tosi hyvin ja oli taas hyvä mieli tehdä hommia sen kanssa. Treeneistäkin jäi hyvä mieli kotiintuomisiksi(sekä reikä ranteessa). Rata näytti suurin piirtein tältä: 

Alussa yritettiin tehdä hieno rystyheitto, mutta alkuun Doni löytyi koko ajan putkesta, saatiin kuitenkin onnistumaan lisäämällä mulle peruutusliikettä. Neloshypylle kerkesin kuin kerkesinkin tekemään pakkovalssin, tosin Doni ei löytynytkään putkesta, vaan muurilta. Seuraavaan pätkään aavistuksen kovempi veto ja onnistui. 6-7 väli aiheutti ensin ongelmaa terveisin ohjaaja joka ei osaa liikkua. Tehtiin ensin kutosen kierto tosta hyppyjen välistä koska en kerennyt tekemään persjättöä putkelle. Kouluttaja oli kuitenkin tiukasti sitä mieltä että mut laitetaan juoksemaan ja saatiin onnistumaan kutosen kierto myös tuolta mutkaputken puolelta. Muurilla hankin reiän ranteeseen tunkemalla käden kelpien nokan eteen, tarkoituksena vekata. 14 hypyllä käytiin myös keskustelua kääntymisestä jota kokeiltiin monella keinolla, mutta lopulta todettiin parhaimmaksi takaaleikkaus, jolla ees melkein saatiin käännökset kuriin. Loppupätkä sujuvaa menoa, vaikka ohjaaja oli muutaman hypyn jäljessä loppusuoralla, onneksi Doni irtoaa. (;

Keskiviikkona oman ryhmän treeneissä tehtiin putkierotteluja ja olin järkyttynyt taas, sillä kelpiehän kuunteli! Ei vaan sinkoiltu miten sattuun jokaiseen vastaantulevaan putkeen, vaikka niitä olikin neljä tarjolla, vaan Doni oikeasti kuunteli. Hui. 
Torstaina tokoiltiin lumihangessa kentällä, kun sain jonkun tokoilu innostuksen aikaan. Tehtiin ruutua EVL-malliin(merkillä) ekaa kertaa, ja kuvasin myös puhelimella laatuvideota, koska Doni oli loistava koikkaloikkaeläin! Tehtiin myös pitkästä matkasta(50m~) normiruutua, tunnaria sekä seuraamista. Pääosin hinkkailtiin peruutusta(ei saisi haukkua ja kuumua) namipalkalla, teki tosi nättiä seuraamista! Ruudut ihan jees ja tunnari sinne päin :D Etsii kyllä oman, sen jälkeen kun on jo nopeasti maistanut yhtä. Treeniä, treeniä. Tässä vielä ruutuvideota.

lauantai 3. marraskuuta 2012

And the way the beat is knocking

Lumet tuli ja meni ja nyt taas saadaan "nauttia" vesisateesta ihan urakalla, olihan meillä kuitenkin melkein viikon maa valkoisena. Lauantaina innostuin kameraakin ulkoiluttamaan valkoisen maan ja auringon motivoimana. 

Viime viikko meni oikeastaan vaan oleillessa, agilityä treenattiin viime lauantaina Emilia Rainetojan opissa(oli muuten hyvä koulutus, suosittelen!) ja keskiviikkona päästiin pitkästä aikaa oman ryhmän treeneihin sinkoilemaan. Slalomit toimii molemmilta puolilta, välistävedot ei. Ja tähän löytyy aika suorahko selitys, minä en osaa välistävetoja, koira ei osaa niitä joten: ei treenata välistävetoja. Saatiin ehkä yks onnistunu veto. Tänään myös mätsäröitiin sinisten nauhoje voimin, joten turha reissu. Muuta ei ollakkaan tehty. Tokot jostain syystä jääny(laiskuus). Monta kertaa oon suunnitellu jo treenit valmiiks, mutta mitään en oo aikaseks saanu. Jos voin pistää treenaamattomuuden pimeyden piikkiin, pimee tulee jo liian nopeesti, kentällä ei valoja joten yksi hyvä syy jäädä peiton alle makaamaan. Pitäis ehkä treenata jos tahdotaan sinne voittajan kokeeseen ens kesänä. 
Mutta loppupiristykseksi aurinkoista Donia viime lauantain auringonpaisteesta. :) Ja lupaan ens viikolla tokoillakkin! 


+ Löysin kansioista kuvan Donista ja Tosca -siskosta elokuulta kun käytiin lahdessa nuorten sm-kisoissa. On ne kyllä eri näköisiä.