sunnuntai 25. tammikuuta 2015

I may not be there yet but I'm closer than I was yesterday


Hyvin nopeasti huomaa, miten treenaaminen muuttuu kun matkalle asettuu konkreettisia tavoitteita, kuten kisoja. Tällä kertaa olen yllättänyt jo itsenikin. Oon todella laiska talvitreenaaja, ulkona on kylmä ja kentille ei pääse ja halliakaan ei jaksa vuokrata. Tekosyitä toisen perään. Nyt oon kuitenkin viimeaikoina ihan huomattavasti reipastunut ja ollaan Donin kanssa duunailtu päivän aikana parhaimmillaan kaksikin settiä _sisällä_, joo vaikea uskoa itsekään. Ja ihme ja kumma, ne palikat alkaa loksahdella kohdilleen. Onnistuin tosin hävittämään naksuttimen ihan johonkin omaan ulottuvuuteensa joten vähän vaikeuttaa. Hävittäisin kyllä varmaankin oman päänikin jollei se roikkuisi matkassa. Raivasin aikaa lauantaihinkin keretäkseni tekemään treenin Kiitolan hallivuorolle ja onnistuin, vaikka vähän kiirus meinasikin tulla. Treeneissä on myös paljon enemmän ajatusta mukana, mietin etukäteen mitä teen ja miten ja treenin jälkeen teen pienen loppuanalyysin päänsisällä. Paljon tehokkaampaa kun miun yleinen "Mennään tekemään jotain kivaa" -asenne.

Sisätreeneissä on ollut aiheena edelleen kaukojen tekniikka (pelittää!), noudon palautusasento ja uusina juttuina tehty vähän tunnaria ja paikkaistumisia. Tosiaan kaukot pelittää, ollaan laitettu vähän jo s-m vaihtoja vanhojen tuttujen s-i, i-s väliin. Huomaa miten paljon enemmän Donin aivot on mukana sisällä tehtäessä ja pään sisällä ihan raksuttaa. Noudonpalautusasento nousee hyvin. Välillä pitää korjata, mutta pääosin pitää itsensä tarpeeksi korkealla. Paikkaistumisia taidettu tehdä kahdet, toinen lyhyempi, varmaan minuutin ja toinen noin kolme. Oikein hyviä.
Tunnaria tänä iltana ensimmäistä kertaa. Lueskelin blogeista hajuerottelun hyödyntämisestä tunnaritreeneissä, joten kelpie koe-eläimeksi ja testi alkakoon. Tehtiin ensin kokeenomainen rivi, ihan ok hyvä, vauhtia liikaa jopa sisällä mutta nosti oman. Sitten alkakoon. 7 toistoa kahdella kapulalla, yhdellä nosti väärän ja yhdestä en saanut selville haisteliko vai nakkasiko suoraan jonkun. Oli paljon rauhallisempi kuin rivillä ja otti oman heti ilman turhaa tuumailua. Oikein hyviä siis. Loppuun vielä yksi vaikeampi, 7 kapulaa seuraavanlaisessa muodostelmassa aivan kiinni toisissaan: -|--|-| oma keskellä poikittain ja nosti ilman arvailuja, jeees! 8/9 siis omia, hyvä treeni.


Torstaina kävin tekemässä seuruutreenit tyhjällä parkkiksella. Doni oli loistava! Duunailtiin ihan jotain yleispätevää, hitaan ja normaalin välisiä temponmuutoksia, autohallin sienää päin kävelyä ja sen lähellä käännökisiä. Oli hyvin mukana ja teki aika tarkkaa työtä. Oon nyt analysoinut johtuisko Donin liikkuroituna seinän lähellä jumitus ainoastaan miun kävelystä? Koska aina kun varsinaisesti ajattelen asiaa treenaavani, se tekee loistohyvää eikä jää yhtään, mutta liikkuroituna jumittaa ja saattaa tiputtaa kontaktin. Voisi siis itse ryhtyä kävelemään reippaasti seiniä kohti ;) Saatiin loppuun hyvää häiriötä parista paikalle tulleesta autosta ja muutamasta aivan vieraasta ihmisestä joita sitten pujoteltiin. Kesti kävellä aivan hipoen vierasta, korvat tipahti, mutta kontakti ja paikka pysyi. Hieno tyyppi, pystyi kasaamaan vaikka ois halunnu mennä tsekkaamaan.


Perjantaina pikatreeni kujan päässä. Kaukot, noudon palautus ja merkki yksittisenä. Kaukoissa otti häiriötä autoa putsaavasta keposta. Vaikkei vilkuillut mitenkään, niin aivot oli hukassa ja sohi vähän mitä sattuu. Tehtiin väliin palautusta, oli oikein pystyssä, kerran jouduin kädellä nostamaan. Oikein reippaana, eikä kytännyt yhtään. Merkillä tekee paaaaljon parempia toistoja ilman ruutua/kapuloita, vaikka niiden läsnäollessa oon palkkaillut säännöllisesti pelkkää merkkiäkin niin ilme on aivan eri. Ruudussa/ohjatussa merkki on vaan "välipysähdys" kelpien aivoissa, "pysähdy tähän niin saat pinkoa ruutuun/hakea kapulan. Eli samaa aivotusta ilmeisesti havaittavissa kun luoksarin stopeissa. Yksittäisenä toimii mutta kokonaisuus kusee ja pahasti. Teki nimittäin todella tiiviitä merkkejä ilman kaarratuksia tai vaanimista. Loppuun vielä kaukot ilman häiriötä ja oli hyvin mukana!


Lauantaina pikainen Kiitola- vuoro ennen töitä. Doni teki noudon palautusta, kokonainen nouto sekä liikkeestä maahanmenon ja luoksetulon. Toisella "kierroksella" tehtiin paikkamakuuta pk-tyylillä. Noudon palautukset oli ihan loistavia kouluttajankin silmään, jeees! Tää etenenee. Ei kytännyt yhtään vaan oli oikein pysty jokaisella. Kokonaisessa noudossa ei meinannut ottaa kontaktia ennen lupaa, mutta tuli lopulta. Nosti hyvin, ja palautus asento pystyssä!! Luoksetulo hömpöteltiin huvin vuoksi. Seuraminen oli kamalaa, poikitti ihan tunteella mutta muussa liikkeessä ei pahaa sanottavaa, eteentulo erinomainen, tälläisiä kokeessa?
En edes muista milloin oltais tehty pk-tyylin paikkista. Mutta nyt käytettiin tilaisuus hyödyksi. Kentällä 2 koirakkoa tekemässä, ja kentän laidalla muutama sinne tänne -heiluva otus. Pyysin apparin vahtimaan, että saan olla selkä koiraa kohti. Ensimmäinen n2min. Kävin kahdesti alkuun huomauttamassa kun haisteli, mutta muuten makasi oikein hyvin ja kuulemma rauhallisen oloisena eikä katsellut ympärilleen. Väliin kävin vapauttamassa ja leikittämässä. Toisella pituutta n 4min, nyt ei haistellut. Vilkaisi kentän laidalla rähähtelevää koiraa puolessa välissä, josta skarppas tuijottamaan miuta. Oli taas oikein rauhallinen.

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

No limits just epiphanies

Voihan pakkanen ja muuttuneet treenisuunnitelmat. Tälle viikolle piti tunkea vielä yhdet kunnon treenit, mutta ei taideta tareta. Hömpötellään muuta. Doni on keskittynyt nyt 110% tokoiluun eikä olla edes aksaamaan keretty. Superpostitiivista kuitenkin, se edistyy! Jopa ikuisuusongelma kaukot. Ollaanko onnistuttu? Vai matkalla kohti onnistumista? Nyt on kai se vaihe kun pitäisi hillitä itsensä ja malttaa. Ollaan lukemattomat kerrat kokeiltu kaikenlaista treenimetodia kaukojen suhteen, ja tuntuu ettei mikään toimi. Nyt osaan olla jo positiivisempi tän projektin suhteen. Alla videota, selatkaa hiukan.

Ollaan pääasiassa tehty taas sisällä, kapulan pitotreenejä, pään asentoa palautukseen ja niitä kaukoja. Maanantaina käytiin päivällä hallilla taasen tekemässä kunnon treeni, seurana Mirka ja Kuru sekä Minna sheltteineen. Kiitokset seurasta! Ja Miiralle videoista!
Aloitettiin paikallaoloilla. Tai siis Doni aloitti jäähyllä opiskelemaan ja muistelemaan tuijotellaanko me hallissa muita koiria vai tehdäänkö ton oman ihmisen kanssa. Kyllä se sitten palaili ilmeisesti muistiin. Doni teki paikallaistumisen, yllättävän hyvä ja rauhallinen, ei ihmeempiä. Kestoa n 2min.
Omat setit aloitettiin luoksarin stopeilla. Tehtiin kirtojen kautta ja teki tosi hyviä. Suoralla kuitenkin kyttäysmoodi palaa. Äääh. Kierrolla tekee tosi hyvän stopin sekä maahan, ei kyttää yhtään. Pitäis kehitellä suorallekkin jotain erilaista palkkausta ehkä. Takapalkka ei ainakaan toimi. Osa stopeista videolla sekä suora. Tehtiin vielä suoran jälkeen pari kiertoa hyvillä stopeilla.



Seuraavaksi seuraaminen liikkuroituna. Nyt oli jo paljon rauhallisempi kuin viimeeksi! Ensimmäisen seuraamisen ekassa käännöksessä tuli ääni, mutta muuten teki hyvällä fiiliksellä. Oon nyt kiinnittäny huomiota liikaa tohon seuraamisen paikkaan, mutta ei se onneksi videolla näytä niin pahalta. Hiukan se on liian edessä, mutta pitää paikan kuitenkin koko seuruun eikä seilaaa. Pysyy mukana kuitenkin käännöksissä, askelissa ja pysähdyksissä hakee oikeaa paikkaa. Välissä kaukot ja loppuun vielä seuraaminen, molemmat seuruut samalla videolla. Pitää saada rutiinia tohon liikkuroituun seuraamiseen, fiilis kuitenkin itsellä ihan eri, ja liikkurin käskyt nostattaa Donia. Hankin sille ehkä korvatulpat.


Kaukoista tosiaan. Laudan kanssa. Ensimmäistä kertaa kodin ulkopuolella. Aloitettiin pelkillä s-i vaihdoilla lyhkäseltä matkalta. Parhaat vaihdot 7-10m ja kykeni tekemään töitä silti taaksepäin *tähän varovainen tuuletus*. Tehtiin myös m-s-i vaihtoja, ja niissäkin hakee hyvin jo taaksepäin. Jes!


Ulkona vielä käppäilyn jälkeen kaksi tunnaria. Ensimmäisellä tein itse miljoona tunnarin, haisteli, oli rauhallinen ja nosti oman. Toisella Mirka liikkuroi, Doni selkeesti korkeemmalla, hyppäsi kapuloille ja oli hätäinen. Nosti kuitenkin oman maistelematta vieraita.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Kysy & Mainosta

Doni käskee: 


Mekin koska muutkin. Ja kaipaan synkkiin tammikuun iltoihin ajanvietettä. Kysyä saa mitä tahansa, tai jos nyt pysyttäisiin koirissa ja koiraharrastuksessa tai edes niihin jollain tapaa viitaten. 

Kaipaan myös mainostuksia koirablogeista. Lukulistalle täytteeksi. Suurin kiinnostuksen aihe tietysti treenaaminen ja laadukkaat kuvat/videot, mutta saa soveltaa jos kokee tarpeelliseksi. Ja jos linkität blogisi niin heitä edes kysymys matkaan. Lupaan väsäillä jonkun top-listan parhaimmista. 

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Tää on mun tapa hengittää

Doni on palannut taas normi aktiviteetteihin! Treenaaminen on kivaa. Maanantaina käytiin avaamassa tämän vuoden agilitykausi viimeinkin, eilen tehtiin pieni treeni omalla pihalla ja tänään oltiin hallilla Mirkan ja kelpie Kurun kanssa tekemässä  ihan kunnon tokot. Niin ja menin kirjoittelemaas sitten viime tunneilla hakemuksen tokon valmennusrenkaaseen, hupsis! Nooo, käydään näyttökokeessa duunailemassa vähän sitä sun tätä.

Maanantaina oltiin keskenään hallilla. Doni teki valmiin ratatreenin ja pienempiä pätkiä muuta sekalaista kuten jarrujen haeskelua. Oli vähän luukuttelu fiilis päivä ja kaasua oli vähän liikkaa. Käännökset paukkuivat välillä ihan urakalla, mutta pysyi silti hanskassa! Matto oli myös ilmeisesti vähän liukas pakkasien ja kumimujun laskeutumisen takia, Doni liukasteli paristi.
Isot kiitokset kepolle videoinnista, tehtiin alla olevaa rataa, valkoiset kokonaan ja pätkiä toisesta radasta (1-5 ja 8-9+kepit)


Alkuun sain muistutella parrin otteeseen ettei luukuteta aina ihan suoraan ja palkkailin parit käännökset ensin, jonka jälkeen tehtiin kokonaisena. Ekalla yrityksellä menin liian pitkälle ottamaan kasia vastaan ja jatkosuunnitelma vähän kaatui. Toisella yrittämällä lopetin varmistelun ja saattin vedettyä puhtaana läpi! :) Hyvä Doni. Lyhyemmät pätkät toimivat myös ihan ok hyvin. Alussa olin tarkoituksella koiran edessä, jotta se oikeasti ajattelisi jarruttamista. 8-9-kepit kohtaa tehtiin sekä valssilla että takaaleikaten. Ensiimäinen ehdottomasti toimivampi. Takaaleikatessa ajatuu herkästi ekan välin ohi vaikka jäisin ihan paikoilleni seisomaan, valssilla haki joka kerta oikein. 

Tiistaina kotikujalla, seuraamisen pikkusievää väkertämistä ja kontaktia. Perusasento on tuntematon käsite kelpielle jolle heitetään noutokapulaa. Seuraamisessa tehtiin pientä paikallaan säätämistä, askeleita, käännöksiä, hidasta ja peruuttamista. Oli hyvä ja hyvin mukana! Paikka kesti koko ajan ja teki tarkasti. Noutokapula oli astetta hankalampi. Ajattelin vähän edes koittaa tehdä asialle jotain, näyttökokeeseen kuuluu tasamaanouto joka on kyllä kelpien mielestä varsin siisti juttu. Koitin alkuun trhdä ihan vaan että otan kapulan käteen ja vaadin katsekontaktia, hellpo nakki. Juu-uh ei sittenkään. Aloitettiinkin vielä alkeellisemmasta. Päästiin jo siihen, että nostan kapulan maasta ja olen heittäväni sitä. Vielä kestää. Heiton saa katsoakin, mutta haluan kontaktin vielä ennen kapulalle sinkoamista.
Tänään, keskiviikkona, oltiin varattu Mirkan kanssa halli tokoa varten. Doni teki omassa setissään pitkän evl seuraamisen(...), zetaa, tunnaria ja testailtiin myös uutta EVLn liikettä, mikä ohjattu hyppynouto vai mikä lienee nimeltään. Aloitettiin liikkuroituna seuraaminen. Toiveena aloittaa pitkällä hitaalla sisältäen käännöksiä ja askelia heti alkuun. Sitä saatiin mitä tilattiin ja ensimmäisessä mutkassa pidettiin keskustelutuokio kiljutaanko vai ei. Päästiin yhteisymmärrykseen, loppu seuruu meni tulisilla hiilillä hyppiessä. Ääntelyn raja on kelpien päässä veteen piirretty, mutta ei tullut ääntä. Hyvin piti paikan ja oli muutenkin hyvää. Lopussa käveltiin aika lähelle seinää ja tiputti kerran kontaktin, muuten taisi kestää? Zetassa ensin 2 istumista erikseen, hitaita mutta istui. Varsinaisessa liikkeessä m-i-s, eikä enää istunutkaan. Aloitin alusta ja nyt malttoi tehdä kaikki asennot. Tunnari päätti sitten hajota pieniksi atomeiksi. Tästä on videotakin, on vaan varsin julkaisukelvotonta materiaalia. Ensimmäisellä meni kasalle haistelemaan mattoa?? Uudella käskyllä nappas vierasta jonka jälkeen toi oman pureskellen ja heitellen. Toinen yritys. Koira kapuloille, nappas heti matkalla oman suuhun, jonka jälkeen haisteli vasta kaikki läpi ja toi oman. Kolmas kerta toden sanoo, koira käytti kolmea kapulaa suussa, jonka jälkeen hain sen pois. Huomenna uusi päivä, uusi yritys. Loppuun Doni testaa osio. Ei olla aiemmin tehty tuota liikettä. Vaikein osa taisi olla mua kohti juokseminen, muutenhan meni jo melko mallikkaasti! 

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Mul ei ollu mitää muut ku mahdollisuus


Ihan alkuun pahoittelut blogin tekemästä välikuolemasta heti vuoden alkuun. Yritän parantaa tapani, olisko siinä ainesta uuden vuoden lupaukselle? Olin itse koko alkuviikkoa kipeänä ja keskiviikkona aloitin tekemään työharjoittelua joka on vienyt kaikki voimat tältä viikolta. Sain onnekseni kuitenkin juuri sen paikan jonka halusin, ja eiköhän tää ala pikku hiljaa luistamaan. Doni on joutunut pärjäämään vähän pienemmällä menemisellä ja tekemisellä. Mitään tuhoja se ei aiheuta onneksi vaikka ei saiskaan mitään tekemistä, näkyy lähinnä iltaisilla "leikkikää mun kaaaa" -piikeillä


Agilityssä ei olla käyty, sisällä ollaan tehty kaukoja, lenkeillä luoksarien stoppeja, kiertoja ja läpijuoku luoksareitakin. Lauantaina päästiin käymään taas lämpimässä Kiitola -hallissa. 
Sisällä tehty kaukojumppa ottaa edistysaskelia vihdoin. Ollaan tehty siis lähinnä vaan s-i vaihtoja laudan kanssa, jolloin joutuu nostelemaan tassuja taaemmas ja samalla ajatus on mukana. Matkaa oon koittanu lähteä jo vähän pidentämään ja perjantaina teki muutamat tosi hienot vaidot 5m matkalla. 
Ollaan päästy jäälle taas lenkkeilemään ja sinne on satanut sopivasti luntakin (tämän päiväisten puuskien jälkeen ehkä liikaakin). Doni on tehnyt lenkeillä molempia luoksetulon stoppeja hyvällä menestyksellä! Ollaan saatu oikein hyviä toistoja. Kierroissa jumittaa takaisin tullessa, vaikka niistä en ole nyt aikoihin stoppaillut. Vauhdilla lähtee kyllä. 


Lauantain ohjatuissa tehtiin perusasentoja ja seuraamista. Aloiteltiin perusasento treenillä ja Doni oli alusta saakka tosi hyvin mukana! Ei tietoakaan viime viikon haahuiluhaisteluista. Perusasennoissa miun pitäis olla tse vieläkin passiivisempi ja kiinnittää huomiota siihen etten anna koiralle huomaamatta pieniä apuja. Vielä kun tässä onnistuisi. Haettiin myös vähän kestoa ja hyvin tapittaa ilman laskeutumista kyyläys asentoon. Paranemaan päin. Tehtiin seuraamisessa pitkää suoraa ja pyysin muita katsomaan kuinka hyvin pitää paikan. Pienesti kuulemma edistää joka näkyy just etenkin noilla pitkillä suorilla, mutta korjaa itse paikkaa käännöksiä ja pa varten joten ei ole kuulemma suuren korjausoperaation tarpeessa ja oon itse ihan samoilla linjoilla. Ja superhyvänä muistutuksena, ei ensimmäistäkään ääntä perusasentotreenissä eikä seuraamisessa. Ei käännöksissä eikä liikkeelle lähdöissä, oli hillitty mutta teki silti todella intensiivisesti ja voimalla. Hyvä Donkey!






maanantai 5. tammikuuta 2015

Ei tää oo ihmeellistä aina, mut kellä ois

Vuoden treenit aloitettu tokoilemalla. Uutta intoa täynnä koira sekä ohjaaja, nyt pitäisi vain ryhtyä tekemään niitä oikeita asioita. Aksaamassa ei olla käyty ohjaajassa kummittelevan flunssan vuoksi. Lauantaina pk-vuorolla lämpimässä hallissa(<3) ja maanantain pakkasissa agihallin pihalla.


Lauantaina suunnattiin pk-/peko-treenaajien tottisvuorolle. On muuten luksusta treenata lämpimässä hallissa. Treenit pidettiin Kiitorekun lämpimässä hallissa, jossa tekonurmi pohja ja tilaa melko hyvin. En saanut otettua Donia edeltävän koiran aikana halliin joten mentiin suoraan ulkoa tekemään. Huoh. Ei vaan toimi. Ulkona tehtiin parit sivulletulotreenit hakien koiran omaa aktiivisuutta hakea sivulle kun passivoidun. Oli ihan huippu hyvä. Sisään mennessä vaihtui ilmeisesti koira. Tiedostin jo etukäteen, ettei Donille sovi suoraan halliin ja tekemään, mutta edellinen halusi olla rauhassa. Hallissa mentiin kentälle ja yritin ruveta etsimään koiraa jostain omasta haistelu/vaanimiskuplastaan. Ei mitään korvia, hereillä olosta puhumattakaan. Sain kuitenkin melko hyvin koiraa hereille leikittämällä. Ensimmäinen kierros vedettiinkin pelkästään leikkimällä. Ohessa yksi miniluoksari ja parit istu/maahan/seiso stopit. Haettiin mielentilaa ja löydettiin se.

Ennen toista kierrosta Doni hengaili pitempään hallissa miun kanssa. Haistella se ei saa tauoillakaan, mutta tuollainen hengailu hallissa auttaa Donia handlaamaan tilanteen ja käsissä on aivan eri koira. Toisella kierroksella se olikin jo vanha tuttu kelps. Aloitettiin leikkimällä, ei ajatustakaan haistelusta tai kyttäilystä vaan oli satasella menossa. Tehtiin parit perusasento treenit, liikkeestä maahanmeno ja pari erinomaista seuraamispätkää. Kerrankin olisi ollut videointia saatavilla, ja unohdin pyytää ketään kuvaamaan. Ensimmäisessä ei olisi ollut mitään nähtävää, mutta toinen ainakin tuntui oikein hyvältä. Jospa ensi viikolla olisi helpompi lähteä tekemään kun halli ei ole enää uusi.

Vanhaa täytematskua tokonuoret-leiriltä
Tänään, maanantaina, käytiin ensin keskustassa pyörähtämässä ja Doni pääsi Mustiin&Mirriin vierailemaan. Käytiin tuhlaamassa m&m'n kisasta saatu lahjakortti ja mukaan tarttui lihaa pakkaseen ja punainen rukka-panta, en voinut vastustaa. Piti käydä linnoituksen auringonpaisteessa ulkoiluttamassa kameraa, mutta myöhäistyin tyylikkäästi, joten suunnattiin suoraan hallille. Ulkokenttä oli yllättävän hyvässä kunnossa pääkallokelien jäljiltä. Saatiin uudet lumet(ja pakkaset) maahan.
Doni aloitti (taas) perusasento treenillä. Passivoitunut ohjaaja ja iloinen kelpie. Helppoa sanoisin. Doni loisti, ruudun läheisyys aiheuttaa kyttäämistä, mutta muissa kohdissa haki hyvin paikkaa. Lopulta pystyi tekemään myös ruutuun päin. Alkulämmöiksi ruutu. Oikein hyvä. Vähän himmasi ennen ruutua, varoi pohjaa? En osaa sanoa, mutta juoksi kuitenkin takareunaan asti. Jatkettiin seuraamisella. Ensin pidempää suoraa hihnalla. Pari kertaa sai huomauttaa edistämisestä, mutta pääosin paikka kesti paremmin kuin viimeeksi. Piippailua/muuta ääntä ei ollut vaikka sisältä kuului agiliitelyn ääniä ja haukkua. Koitettiin tehdä myös peruuttamista. Vähän hukassa oleva ohjaaja joka ei osaa reagoida. Huono ohjaaja! Alkuun pari pelkkää n5 askeleen peruutusta. Näissä pysyy hyvin mukana, mutta näkee kyllä että koittaa laittaa takapuolta maahan joka askeleella. Kokeiltiin tehdä myös pidempää pätkäää sekä "seuraa" että "peruuta" käskyillä. Seuraa käskyllä pitä paikan paremmin, mutta koittaa tunkea pyllyä maahan. Imuttaminen ei toimi ei. Ei osaa peruuttaa nami nenän edessä. Peruuta käskyllä lähtee koko koira peruuttamaan aivan minne sattuu. Vaatii pohtimista. Vielä parit seuraamaan kutsumiset liikkeeseen. Teki hyvin! Näissä paikka pysyi jopa paremmin kuin varsinaisessa seuruussa. Lopetettiin kolmeen tunnariin. Jäin itse kasan eteen jarruttamaan koiraa kädellä ja "sshh" käskyllä. Ensimmäisellä rynni läpi ja loikalla kapuloille, toisella reippaalla laukalla, mutta himmasi käskystä ja viimeisellä laski jopa raville, hyvä Doni! Jokaisella nosti oman.

Pientä "to do -listaa" treenaamisen kohteeksi ja korjattavasti:
- Seuraamisen paikka! Edistäminen pitkiltä suorilta pois
- Seuraamisen ääntely (halli) pois
- Peruuttaminen
- Tunnareille rauhallisempi lähestyminen
- Perusasennot!! Kontakti, reippaus
- Noutojen palautus, oikeastaan sama kun pelkkä perusasento. Tähän vielä lisäksi korkeampi palautusasento.
- Kaukoja varten laudan tarkoitus Donin takaraivoon ja sen käyttäminen.

Eiköhän näistä saada jo hiukan tehtävää.

lauantai 3. tammikuuta 2015

Saat tän kaiken, koska oot mun timantti

Luvassa pieni yhteenveto kuluneelta vuodelta, pahoittelen joidenkin kuvien toimimattomuutta. Tavoitteiden läpikäynnit aiemmassa postauksessa.

TAMMIKUU


Oltiin tunnarikuurilla, ja onnistuttiin kasvattamaan Donin tunnarivarmuutta. Työ tekee tulosta, ja saatiin ykköstulos Mikkelin kokeesta loppukuusta. Alkukuusta tehtiin myös jonkun verran jälkeä ennen lumien tuloa.

HELMIKUU



Päästiin jäälle lenkille ja "oikea talvi" alkoi. Doni kävi tekemässä vetojuttuja jäällä. Koetettiin treenata tokoakin, vaikka kenttien puute aiheuttikin tuskaa. Saatiin vahingossa koepaikka ja käytiin tekemässä Varkaudessa 2-tulos. Paljon hyvää, parin nollan verran huonoa. Agiliideltiin paljon ja saatiin hyviä onnistumisia treeneissä. Loppu kuusta päästiin taas sulaneille tokokentille.

MAALISKUU



Maaliskuu aloitettiin reissaamalla pääkaupunkiseudulle viimeiseen Tokonuoret -viikonloppuun. Tankattiin aivot täyteen treenimotivaatiota ja koetettiin saada ongelmia kuntoon. Tehtiin paljon agilityä ja palattiin jäljelle sekä esineille.

HUHTIKUU



Aloitin itse kevään minilomalla Saksassa ja Doni vietti ansaittua treenitaukoa. Suomeen palailtua palattiin treenikentille jälleen. Edettiin tokossa, kelpie vieraili Miiralle agin lainakoirana ja tehtiin edelleen jälkeä. En edes muistanut että oltiin tehty näinkin paljon tänä vuonna! Käytiin myös misseilemässä tuloksella EH2.

TOUKOKUU


Suunniteltiin jo seuraavaa tokokoetta, ja samalla vakavampi mieliset treenitkin palasivat ja koetettiin saada pakettia kasaan. Treenirintamalla oltiin erittäin aktiivisina ja treenattiin paljon tokoa myös porukalla. Päästiin osallistumaan Oili Huotarin koulutukseen, josta saatiin paljon hyödynnettäviä treenivinkkejä. Loppu kuusta käytiin kokeilemassa EVL- setin kantavuutta helteisessä kokeessa. Yhtään nollaa ei löytynyt, mutta parissa liikkeessä ei paljoakaan positiivista ollut. Saatiin silti 2-tulokseen vaadittavat pisteet. Päästiin myös aloittamaan hakukausi. Aktiivinen kuukausi ja paljon tuli tehtyä.

KESÄKUU


Kesäkuun alkuun kompensoitiin yliaktiivista toukokuuta. Doni kulutti energiaansa pääosin uimalla ja vielä vähän uimalla. Nähtiin uusia ja vanhoja koirakavereita ja treenit olivat viikosta toiseen tauolla. Parit hakutreenit ja agilityt käytiin tekemässä, tokoa lähinnä takapihalla. Maailman paras jätkä juhli 4 -vuotis synttäreitään ja käytiin kokeilemassa kuinka pahasti treenaamattomuus näkyy kokeessa. Lisätään vielä vesisade niin ei toimi, ei. 3-tulos ja hurjasti tehtävää.

HEINÄKUU




Suunnitelmat eivät aina pelitä. Heinäkuussa aktiivisuus palasi, ostin vihdoin agilitylisenssin. Nautittiin paljon ulkona hyvistä ilmoista. Tokopuolella hakattiin päätä seinään hajonneen ohjatun kanssa, eikä saatu mitään aikaiseksi. Saatiin hieno extempore -idea lähteä minilomalle Raumalle. Autottomana toiselle puolelle suomea lähteminen ei ehkä ole paras mahdollinen idea, mutta reissu oli aivan mahtava! Junista saatiin kyllä hetkeksi tarpeeksemme. Doni kisasi viikonloppuna myös 5 rataa agilityssä ja hankki SERTin ja siirtyi 2-luokkaan! Tehtiin myös enemmän hakua ja käytiin pyörähtämässä erkkarissa EH tuloksen verran.

ELOKUU


Elokuu aloitettiin mukavasti kelpiepoppoolla mökkeilyn merkeissä. Blogi kärsi roskaposti vyörystä ja joutui sanavahvistuksen alle pariksi kuukaudeksi, jonka jälleen ollaan onneksi vältytty kokonaan roskapostilta! Treenailtiin ahkeraan kaikkia lajeja ja mentiin eteenpäin. Käytiin starttaamassa 3-rataa kakkosluokassa. Jäätiin ilman mainetta ja kunniaa, mutta paljon hyvääkin löytyi ja viimeisellä radalla yksi lipsahdus vei nollan. Saatiin paikka jälleen tokokokeeseen, tällä kertaa kaikki nappulat järjestyksessä ja Donille toinen EVL1-tulos luokkavoitolla! Pyörähdettiin taas näytelmissä, ei mitään uutta ja tulokseksi ERI2. Viimeisenä viikonloppuna päästiin Maiskis-leirille treenaamaan kaikkea! Hakua, aksaa ja tokoa täydellä teholla ja tietenkin paljon kelpieitä!

SYYSKUU



Donilla oli vähän probleemaa anturoiden kanssa kuun vaihteessa, joten alkukuussa aksailtiin vähemmän. Käytiin rally-toko epiksissä voittamassa alokasluokka täysin pistein ja tehtiin tokoa. Suunnattiin päiväretkelle Repoveden kauniisiin maisemiin ja pakko päästä uudelleenkin. Doni eteni hakumetsässä hurjasti ja teki paljon hyviä tyhjiä. Hakukoe haaveet rupesivat kasvamaan aivoissa. Päästiin agilityn pm-joukkueeseen ja käytiin vetäisemässä jälleen HYL, onnea on hyvät joukkuetoverit ja joukkueemme päätyi 2. sijalle. Tehtiin muitakin pk-juttuja ja saatiin paikka jälleen toko kokeeseen. 

LOKAKUU


Aloitettiin kokeilemassa taas tokon taitotasoa. Pieni kelpie tykkäsi käyttää ääntään ja pelkäsin jo varmaan isompaa huomautusta asiasta. Niin huono koe, että hävetti. Saatiin jollain ihmeellä kumminkin 2-tulos. Tehtiin agilityssä paljon ratatreeniä ja päästiin viimeiselle tokonuoret-leirille. Vierailtiin samalla reissulla pari yötä kaveraamassa Hyvinkäällä. Huippuleiri jälleen ja yritettiin saada palikoita kohdalleen. Saavutin itse vihdoin täysi-ikäisyyden ja sain kauan kaivatun ajokortin.

MARRASKUU 

Kisattiin, kisattiin, kisattiin. Autollisen on helppo hymyillä. Ensimmäinen viikonloppu valloitettiin rally-toko maailmaa ja teimme ensimmäisen hyväksytyn tuloksen alosta. Toko vähän unohtui ja treenailtiin kaikkea muuta. Agilityssä tehtiin parhaita treenejämme, jäljestettiin ja esineruutuiltiin. Rakennettiin pikakelauksella EVL-ongelmia kasaan ja selätettiin pitkään vaivanneet ohjatun ongelmat. Saavutimme Pieksämäellä rotumestaruuksissa viimeisen 1-tuloksen ja sitä myöten Donista tuli FIN TVA. Heti perään suunnattiin myös Mikkeliin tokokokeeseen, josta myös 1-tulos, vieläpä luokkavoitolla! Startattiin myös pareissa agilitykisoissa ja kelpien pääkoppa oli täysin unohduksissa.


JOULUKUU

Doni jäi kokeiden jälkeen tokotauolle joten keskityttiin täysin agiliitelemään. Koitettiin saada paljon ratatreeniä ja rakentaa onnistumisia. Saatiin kunnollinen talvi ja ajeltiin käymään Voittaja -näyttelyssä turistina. Puolessa välissä kuuta Doni yllätti oman seuran kisoissa tehden kolme hyvää rataa, jolla viimeiseltä napsahti hieno nolla voitto ja ensimmäinen 2-luokan LUVA!