tiistai 31. tammikuuta 2017

Kun aurinko nousee on pakko liikkua


Tuntuu vaikealta raapustaa mitään. Oltiin viikonloppu lappeenrannassa, nähtiin paljon kavereita ja Riski sai rallittaa koirakavereiden kanssa.  Treenattukin ollaan reippaasti, mutta treenien analysointi tuntuu aika turhalta tähän väliin. Huomenna täytyisi hypätä aamusta junan kyytiin ja suunnata talven viettoon kohti pohjoista. Koirat jäävät kotiväen kanssa viettämään arkea. Aika haikea fiilis, miten pärjään ilman koiria pari kuukautta. Koirien oloihin on onneksi luottavaiset fiilikset, kun tietää niiden jäävät kotiin ja saavat kuitenkin molemmat lenkkeillä aktiivisesti ja puuhailla muita "kotijuttuja".

Blogi jää luonnollisesti nyt tauolle, palataan asiaan taas keväällä!







perjantai 27. tammikuuta 2017

Terveystarkeissa ja tokokokeessa

Riski kävi viime perjantaina luustokuvissa Jyväskylän AlmaVetissa. Jännitti ihan hirveästi! Eläinlääkärin kanssa käytiin kuvat tarkkaan läpi ja tuli jo hyvä fiilis. Silti jännitin vielä Kennelliiton lausuntoja. Ehdin päivittämään omakoiraa ja Riskin KoiraNettiä varmaan sata kertaa viikon aikana. Tänä aamuna sähköpostiin kilahti ensin selkälausuntojen lasku ja heti perään lonkkien ja kyynärien lausunnot. Nyt uskaltaa hurrata. Puhdas rivi, jes! B/B, 0/0, LTV0 ja VA0



Eilen ajeltiin Ellan ja Elvin kanssa Tampereelle tokokokeeseen. Ei alunperin edes pitänyt lähteä, jos Doni tekee Porin kokeessa ykkösen. Saatiin kuitenkin reissuseuraa niin mikäpäs siinä sitten. EVLssä jopa 7 koiraa, menivät onneksi aika nopeasti kun tehtiin kaikki liikkeet putkeen. Tuomari oli sama kuin edellisessä kokeessa, Tiina Heino. Donilta tippui pisteet melkein kaikissa liikkeissä löysästä sivulle tulosta aika rankalla kädellä. Miun kriteereille sekä kierto että sivulletulo ovat ihan riittäviä. Teki kyllä aika tasaisen varmaa työtä. Saa olla ylpeä hienosta partiopojasta. Ruudun nolla tiputti tulostoiveet heti käsittelyssä, mutta putsattiin sentään palkintopöytä reissuseuran kanssa.

Doni EVL2 237p ja sija 2. Elvi EVL2 239p ja sija 1.

Jalat solmussa 

Paikkaistuminen 10
Paikkamakuu ja luoksetulo 8
   Hitaasti maahan ja sivulletulo löysä

Ruutu 0
   Voihan liukas kelpie! Pari tassua yli eteenmenon ympyrästä, vähän turhan lennokas korjaus ja tassut yli toisesta suunnasta. Kolmannella osui, mutta ruudussa oli vähän kujalla eikä osunut sinnekään kuin vasta toisella korjauksella. Positiivista, että ruudussa ei mitään reaktiota liikkuriin. 
Kiertonouto 9
   Tuomarin mieleen turhan löysä kierto, mutta miun kriteerille täydellinen. 
Zeta 9
   Vähän jänskätti, lähteekö lentoon kun tehtiin samaan suuntaan kuin edeltävät. Vähän ensimmäisessä seuruupätkässä keuli, mutta muuten niiin hieno!
Ohjattu 9
  Hieno!
Luoksetulo 9
   Hyvä Dompsiiii! Oli johonkin sinkoamassa jätössä, joten maahanmeno oli aika lennokas.
Seuraaminen 8
    Oli levottomampi kuin viime kokeessa. Kontakti vähän rakoili ja oli ihan ääntelyn rajamailla. Askelissa piippasi ja peruutuksessa huohotti.
Kaukot 6
    Oli nyt aika huono..... Liikkui eteenpäin, asennot olivat vajaita ja s-i vaihdossa kävi makuun kautta.
Tunnari 9
Tämä taas tyylikäs! Korjasi otetta kerran ennen sivulle tuloa. 








Hiihtäjien kyttäystä, Riski 1v 11kk 

Ja hiihtäjäkyttääjä 2.0, Doni 6,5v

maanantai 23. tammikuuta 2017

Although my heart is falling too


Ollaanpa saatu viime aikoina paljon hyviä treenejä! Totaallinen treenitauko tekee nähtävästi oikein hyvää myös hihnan toiselle päälle. Hommat ovat rullanneet oikein mainiosti ja ollaan saatu edistystä uusiin ja vaikeisiin juttuihin. Lenkkikelit ovat olleet tosin ihan masentavan huonoja. Ei kovin paljon huvita talsia vesisateen keskellä. Sen vuoksi ollaankin ehkä innostuttu poikkeuksellisen paljon lämpimän treenihallin houkutteluista. Viikon päästä tuulet puhaltavat allekirjoittaneen takaisin Lapin maisemiin. Äskeisen lenkin ja kuratassujen jälkeen ei maiseman vaihdos kuulosta yhtään pahemmalta.

Ollaan käyty nyt oikeastaan päivittäin hallilla. Viime maanantaina ja lauantaina oli kelpoilla treeneistä vapaapäivät. Perjantaina Doni sai tuurata Riskiä tokoryhmän ohjatuissa. Riski kävi ottamassa ohjatut päiväkännit läpivalaisun merkeissä. Kuvannut eläinlääkäri kävi tarkasti kuvat kanssani läpi ja hyvältä näytti. Uskallan ehkä jo vähän huokaista helpotuksesta, mutta palaan tarkemmilla tiedoilla Kennelliiton lausuntojen jälkeen! Torstaina ajellaan Tampereelle tokokokeilemaan Donin ja Ellan ja Elvin kanssa. Toivotaan kelpoilta jonkinlaista älyllistä osaamista.


Tokoissa Doni on keskittynyt ruudun häiriköintiin, ohjattuun, tunnariin, maahanmenoihin ja kiertonoudon tiivistämiseen. Kaikki muu on mennyt paremmin kuin viime kokeessa, paitsi tunnari.

Tunnari on kyllä yksi suuri murhekryyni. Toisaalta meidän varmin liike, treenitunteja takana varmaan viisinkertainen määrä verrattuna mihinkään muuhun liikkeeseen. Silti sen hajoaminen atomeiksi tapahtuu melkein säännöllisesti. Nyt on taas viikon treeneissä nähty ties minkälaista variaatiota tämän suorituksesta. Sunnuntaina ensimmäisen liikkuroidun sohelsi kapuloita potkien, merkkasi oman monta kertaa, jonka jälkeen otti kapulan aivan vastakkaisesta suunnasta ja kuskasi tyytyväisenä miulle. Seuraavalla maisteli sieltä sun täältä ja kolmannella saatiin vihdoin edes melkein järkevä suoritus. Tänään tehtiin ilman liikkuria kaksi ihan ok hyvää tunnaria, haistelut hitaita, mutta on kohdellut aika korrektisti kapuloita.

Ruudussa skarpannut hyvin. Kokeenomaisena ei olla päästy tekemään tilanpuutteen takia, mutta toivottavasti jotain on mennyt kelpien pääkoppaan. Doni ensimmäisissä treeneissä nyki ja yritti kerran varastaa, mutta nyt kestänyt jo pahojakin häiriöitä ja oikeasti keskittyy.
Ohjatussa ruutuhäiriötä ja sivullaoloon kontaktia, näissäkin ollut fiksuna. Ruutuun ei ole ajautunut kertaakaan ja liikkurihäiriöissä tehnyt todella hyviä pätkiä. Paikallaolojen maahanmenoja ollaan jumpattu itsekseen, näissä on ollut napakoita tipahduksia. Nyt kun ollaan näitä hinkattu, niin kokeessa tipahtaa varmaan ensimmäisestä liikkurin käskystä alas. Ai mikä kultainen keskitie?

Kiertonoutoon kokeiltiin ensin namia, jonka saa ottaa kierron jälkeen. Ei toimi. Sitten "ohjureiksi" rallykylttejä. Ei toimi. Ei vaan lähtenyt rullaamaan. Meni lähinnä vaan kyttäämiseksi ja vaanimiseksi. Kivaa silmänkäyttöä. Nyt tehty kolmet treenit ihan vaan kapuloiden ja hyppyjen välistä juoksuttamalla. Väliä hypyillä noin metrin ja välimatkaa merkkiin 1-5m. Näissä on joutunut jo oikeasti ajattelemaan ja kierrot oli viidestäkin metristä tiiviitä, eikä edes yrittänyt lähteä luukuttamaan pitkää kurvia.


Riski on vähän vuorotellut agi- ja tokotreenejä. Agissa ollaan edelleen vahvisteltu itsenäisiä takaakiertoja ja edelleen sitä itsenäisyyttä sekä estehakuisuutta. Tämä tuntuu vihdoin menevän eteenpäin. Toki edelleen tasapainotellaan koiran auttamisen ja vastuun antamisen välillä. Välillä vauhti meinaa vähän viedä kun tulee kiiiiire, mutta malttia on tullut jo paljon enemmän ja osaa jo itse poimia esteitä matkalta. Ollaan menty kunnon harppauksilla eteenpäin ja valo alkaa jo kirkastua siellä tunnelin päässä. Ehkä ei tarvitse opetella kilpajuoksua kelpien kanssa. 

Puomitreenit menivät niin sanotusti liian pitkään hyvin ja vahvistin ehkä vahingossa vähän liikaa asennetta ja vauhtia alastulolle tekniseen osaamiseen nähden. Juoksee jopa osan ilman vauhtia tehtävistä toistoista läpi ihan onnellisen näköisenä, eikä edes tajua tekevänsä väärin. Ehkä ohjaaja opettelee lisäämään malttia tähänkin ja vedetään vähän takapakkia. Keppejä ollaan tehty vain muutamat toistot, niissä ei vielä mainittavaa edistymistä. Edelleen viimeinen ohjuri puoliksi kiinni. Pikkuhiljaa.... 

Tokojutuissa on ollut vähän villinä, mutta silti ihan pätevänä. Vaikkakin jalat välillä vievät turhan kovaa. Ollaan puuhailtu sitä seuraamisen paikkaa muuttamalla palkan suuntaa ja himmaamalla ohjaajan vauhtia. Tänään vilautteli jo monta niin hyvää pätkää, että taidan nyt koittaa tämän kanssa hinkkailla seuruujuttuja kuntoon. Jos vihdoin saataisiin sille päänkin paikalle joku ajatus? Noutoon ollaan tehty loppuosaa ja muutamia treenejä ohjattua. Ohjattu olikin mukava lisä treeneihin. Sen treenaaminen on jotenkin unohtunut ihan täysin. Riski on kuitenkin ollut hieno! Viime treeneissä uskalsin jo liittää suuntakäskyt "tuo" käskyn eteen. Pari kertaa yritti napsia lähellä ollutta keskikapulaa, mutta nyt sekin on saanut olla ihan rauhassa. 

Luoksetulon stoppia olen myös yrittänyt muistutella. Välillä jarruttaa niin ryhdikkään stopin, että meinaa pylly tipahtaa istumaan, mutta asenne on niin hieno. Toivottavasti pysyisi tälläisenä. Ehkä pitäisi yrittää testailla vähän kauempaakin. Nyt olen stoppaillut ihan parin metrin päähän miusta. Muutamia paikkaistumisiakin ollaan tehty eri koirakavereiden kanssa. Alkuun meinaa olla vähän levoton katselemalla maisemia, mutta yleensä 15-20s kohdalla viimeistään rauhoittuu. Pitää näissä helpottaa ja vahvistaa kontaktia.



maanantai 16. tammikuuta 2017

Ei kovin fiksuu, mut meille täysin normii

Kevään suunnitelmat työrintamalla vähän sotkivat harrastussuunnitelmia. Oli ajatuksissa pitää Donia koetauolla ja viilata vähän pilkkua liikkeiden osalta. Myöhemmin keväällä sitten käydä kokeessa hakemassa SMeitä varten tulokset kasaan. Donilla oli vasta yksi ykköstulos viime kesän jälkeen. Ei tosin oltu kokeissakaan käyty. Suunnitelmat menivätkin sitten kokonaan uusiksi ja tajusin, että meinaa tulla vähän kiirus. Tuumasta toimeen ja koepaikat kyselyyn.


Sain kuin sainkin Donille koepaikan aika lyhyellä varoajalla. Kurvattiinkin lauantaina heti aamusta kaverin luo Raumalle, jotta jaksettiin herätä sunnuntai aamuna tokokokeeseen Poriin. Kotimaan matkailu kunniaan ja muutamat kilometrit taas istuttu Skodan ratissa. Mitäpä parempaakaan ihminen keksisi. Donilla oli treenejä alla marraskuun lopun jälkeen yhden käden sormilla laskettava lukumäärä. Kelpolla oli ainakin motivaatio siis kohdallaan, siitä ei ollut epäilystäkään. 

Kokeessa oli tuomarina Tiina Heino, EVLssä koiria vain kolme, ja juuri minun tuurilla heti aamulla yhdeksältä ensimmäisenä luokkana. Vähän piti koittaa hillitä Donia. Se oli aivan lentoon lähdössä vähän väliä, ja kaikkensa sai kyllä hissutella. Kesti kuitenkin yllättävän hyvin lapasessa ja selvittiin ilman suurempia sohelluksia. Tulospaineet ovat nyt tiessään, sen verran hyvin malttoi totella. Loppusaldoa jännitin. Muutamat pisteet näin, kun tuomari halusi niitä kommentoida. Laskeskelin kehän jälkeen, että ihan siinä ja tässä riittääkö. Tulostaulu yllätti, 266p eli EVL1-tulos! Tämä riitti myös luokkavoittoon! SM-tulokset nyt siis kasassa, jes! 


Paikkaistuminen 9,5 
   Oli kerran liikuttanut tassua 
Paikkamakuu 8,5 
   Maahan miun kriteerillä hyvä ("olisi saanut olla nopeampi"), luoksetulossa kurvasi aika laajalla kaarella sivulle. 

Kiertonoutohässäkkä  7
   Oli vähän turhan vietereillä. Merkillä "räyh" ja valui ihan luokattoman löysään kurviin. Istuminen hieno ja samoin loppuosa!

Tunnari 10 
   Nytkähti liikkurin käskystä. Muuten siisti. 
Kaukot 9 
   Siistit! 
Luoksetulo 9 
   Stopit parantuneet hurjasti! Olin kovin tyytyväinen. 
Zeta 8 
   Maassa haisteli kun menin taakse. Istuminen oli napakka
Ohjattu 8
   Tiputti kontaktin keskikapulan kohdalla. Jäi kyttäämään kapuloita ja merkki oli vino ja hidas. Käskyllä lähti kapuloille, mutta bongasi ruudun ja lähti sinne päin. Stopin kautta sain korjattua onneksi oikealle kapulalle. 
Seuraaminen 8
   Muuten tuomarin mukaan ysin arvoista seuraamista, mutta peruuttamisessa tuli ääniä, argh! 
Ruutu 7 
   Tää olisi muuten ollut niin siisti, mutta ruutuun nytkähti liikkurin käskyä ja oli nykinyt ruudussa jo ennen liikkurin käskyä ja nousi vielä istumaan ennen kuin kutsuin. Possu! 


Kuva, jonka Veera (@zergggiew) julkaisi



torstai 12. tammikuuta 2017

Sillä sä loistat pimeäs

Koira, jonka kanssa mikään päivä ei ole liian tavallinen

Back in business! Uudet tuulet tosin puhaltavat jo nurkan takaa, ennen kuin ehti kunnolla edes edellisiä reppuja purkamaan. Viime vuoden vuosikoostekin koputtelee jo julkaisua vaativana. Sen kanssa taistelen vielä kuvat mukaan. Doni on meidän kanssa Jyväskylässä ja molemmat kelpiet nukkuvat kainalossa. Elämä on aika mukavaa tyyppien kanssa.


Palauduin takaisin Jyväskylään heti vuodenvaihteen jälkeen ja nyt on taas yritetty käynnistellä arkielämää. Haettiin tosiaan Donikin takaisin maalaislomailemasta. Pahimpia pakkasia kerkesin onneksi juuri karkuun. Pieni "sisäisesti vinttikoira"-Riski ei oikein arvostanut kun mittarissa näkyi -25 asteen pakkaset. Riskin onneksi takka oli päällä ja sisällä sai nukkua sen vieressä. Donia ei paljon pakkaset hetkauta. Se ei juurikaan palele missään pakkasissa. Näissäkään keleissä se ei varmaan olisi omasta mielestään takkia kaivannut. Riski sen sijaan meinasi palella, vaikka pompan alla oli kireimmillä pakkasilla vielä fleecepaita. Meidän ulkoilut keskittyvät tulevaisuudessakin kovilla pakkasilla irtioloon, saavat koirat juosta itsensä lämpimäksi. Hihnalenkit eivät innosta oikein eskimokuteisiin pakkautunutta hihnan päätäkään.


Treenihommiakin on käynnistelty. Riski on kruisaillut muutamat agilitytreenit ja käytiin myös molempien koirien kanssa maanantaina epiksissä ihmettelemässä. Riskillä oli vähän liikaa virtaa kintuissaan ja meni vähän juoksenteluksi. Virhepisteiden määrästä ei mitään hajua. Doni pääsi tekemään sekä mölli- että kisaavien radan. Möllirata oli melkein jopa vaikeampi kuin kisaavien rata. Piti hanskata vähän kovempaa kulkeva kelpie. Mölliradalla pari ylimääräistä estettä ja oli vähän liian siistiä. Kisaavien radalle oltiin saatu jo kelpie hanskaan ja Doni luukuttikin aika mainion nollan ja sillä ylivoimaisen voiton. Jes mikä jätkä! Valkoisilla numeroilla kisarata ja mustilla Riskin keskiviikon treeni.


Riskin keskiviikon treenien setti siis mustilla. Tehtiin alkuun rengasta yksittäisenä, kun sen treenailu on vähän unohtunut. Ei mitään ongelmaa, joten ratapätkää sitten. Teki oikein näppärästi. Ensimmäisellä toistolla lipesi seiska putken väärään päähän, mutta pienellä vekillä ja paremmalla haltuunotolla tuli nätisti pelkällä vedolla. Yritettiin treenata myös persjättöä 6-7 väliin, mutta vitosella ei kestänyt miun liikkeelle lähtöä ilman, että tulee ohi, joten vahvistettiin vaan pelkästään sen poimimista. Toisella kierroksella tehtiin keppejä ja puomia. Molemmilla esteillä on tultu kunnon harppauksilla eteenpäin. Keppitreeneissä ei haitannut vaikka selän takana rääkyi pieni musta koira tahdittamassa. Alkuun ensimmäisessä ja viimeisessä välissä ohjurit ja lopussa pelkästään viimeisessä kepissä puoliksi ohjuri kiinni ja ensimmäisessä välissä ei ollenkaan. Niin pätevä kakru. Ei ota häiriötä miunkaan liikkumisesta ollenkaan ja saan juosta lähellä tai kauempana tai vedättää.
Puomilla lopun 2on-2off treeniä. Nyt ei tarvinnut enää edes korottaa päätyä ja sili tarjosi oikeaa asetoa alusta lähtien. Ensin pari toistoa ilman vauhtia niin että palkkasin itse. Näiden jälkeen pallo etupalkaksi ja sai vaihtelevasti namin ensin pysäytyksestä tai suoraan pysäytyksestä vapautus kun tuijottaa palloon. Näissäkin oli tosi hyvä! Nostin puolet toistoista alastulon yläpäähän ja sieltä juoksi täysiä kontaktille. Asenne oli näissä nyt kohdillaan ja stopit napakoita. Etupalkka pallo ei ole ainakaan vielä aiheuttanut yli menevää kyttäämistä tai hiipimistä.