sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Jonka jalat menee samal taval mitä sydän sanoo


Doni on laittanut aivot totaalisesti narikkaan. Yllä oleva kuva kertoo. Tarpeeksi ellei liikaakin.


Ollaan me oikeasti koitettu olla ihan aivollisiakin. Sain Donille koepaikan Mikkeliin ensi lauantaille. Mikkelin halli aiheuttaa sille hurjaa vireen nousua, mutta toivottovasti saisin kelpien pään kestämään kasassa. Viime kokeessa taustalla toki kummitteli viikon ohjaajan täyslepo eli samalla vähempää ulkoilua kelpoille.

Samalla oon miettinyt agilityn jatkamista Donin kanssa. En oikein osaa sanoa juuta enkä jaata. Sen kanssa ollaan ihan kakarasta asti treenattu ryhmätreeneissä pieniä taukoja lukuunottamatta koko sen ikä. Viime syyskuussa paikkakunnan vaihtuessa päätin, etten yritä hakea sille ryhmäpaikkaa enää uudesta seurasta. Käytiin syksyllä parit agistartit kokeilemassa homman luistavuutta ja muuten ollaan pysytty aika lailla vaan tokon parissa. Nyt käytiin siis ensimmäistä kertaa syksyn jälkeen treenaamassa ja oli niiiiin kivaa! Siis oikeasti. Agility, kivaa Donin kanssa. Ei tarvitse edes kelata kovin paljoa taaksepäin, kun en olisi voinut kuvitella noita sanoja samaan lauseeseen. Oltiin jotenkin ihan samalla aaltopituudella, ei tarvinnut yhtään tapella asioista ja homma luisti ja kelpie kulki sinne mihin kerrottiin. Ehkä jos sitä sittenkin vielä?




Tokopuolta ehditty puuhailemaan myös. Vähän takaraivossa kolkuttelee edelleen haave kisaamaan Riskin kanssa. Toukokuussa olisi parikin potentiaalista koetta... Ensi viikolle suunnitelmissa puuhailla ALO sen kanssa kokeenomaisena lävitse ja pohtia lisää.

Doni on päättänyt hajottaa tunnarin. Mitäs sitä turhia haistelemaan kun aina voi lotota. Noh, nopea se haistelu ainakin on ja päättäväisenä lähtee arpomaan potentiaalisia omia. Argh. Ja tää on ollut pitkään vahva. Siispä ohjelmistoon haistelua, haistelua ja vielä kerran haistelun vahvistamista.Eteenmenot ovat rullanneet mukavasti ja niissä on saatu onnistumisia sekä näyttöruuduilla, että ihan tyhjään lähetyksinä ilman näyttöä. Ruudun lähellä oli vaikea, ja niistä sai vähän vääntää. Ruutu oli siis n 10 metrin päässä eteenmeno paikasta ja Doni luopui ruudusta vähän liiankin tehokkaasti. Ajautui aina vähintään pari metriä vinoon pois päin ruudusta. Lopulta saatiin nämäkin onneksi toimimaan.

Zetan asentoja tehty edelleen ihan tehokuurina, samoin peruuttelua. Molemmat toimii hirmuisen hyvin! Teki viime treenissä upeita istumisia juoksustakin. Jes! Pitää siis vain muistaa haastaa sitä koiraa, eikä laskea perinteisillä helpoilla "Koira seuraamaan, käsky, palkka"-treeneillä. Pois sieltä mukavuusalueelta. Tähän ei voi oikein sanoa muuta kuin, laiska ohjaaja.


Riskin kanssa ruudun hinkkausta. Välillä toimii, välillä ei mitenkään. Tosin onnistumiset on kovassa nousussa ja Riski ei turhaudu läheskään yhtä helposti kuin vasta hetki sitten. Ehkä tämä tästä lähtee rullaamaan. Sivulle tulot ovat parantuneet hurjasti! Niihin pitää muistaa edelleen panostaaa! 


Perjantaina käytiin haukkuvaarassa Ellin ryhmässä treenaamassa tuurausvuorolla. Oli kivaa kakaran kanssa! Meitä oli 4 paikalla, joten tehtiin paikkamakuu kisanomaisesti kehäänmenoineen. 
Päätin uskaltaa kokeilla, miten toimii ilman palkkaamista. 

Kehääntulotarkastuksessa otin kontaktiin ja pannasta kiinni, ettei kerää kierroksia "tuomarista", yllättävän hyvin menikin, eikä Riski ollut huomaavinaankaan rapsutteluhetkeä. Joku ilohaukkuryöppy purkautui tosin, kun laskin pannasta irti. Muisti kuitenkin palautua "yhdessä" -käskyllä sivulle ja nätisti riviin. Riski oli snautserin ja suursnautserin vieressä. Vähän kuikuili pelottavaa mustaa jättiä kulmien alta rivissä, mutta totesi sen ilmeisesti ihan turvalliseksi tyypiksi. Sivulla oli ihan super! Tapitti nätisti silmiin, eikä kuikuillut mitään ylimääräistä. Palkkasin namilla noin puolessa välissä sivulla odottelua. Liikkuriin ei reagoinut mitenkään ja lätsähtämällä maahan. Jäi hyvin ja rauhassa. Vähän katseli sivuille, mutta piti lähes kokoajan kontaktin minuun. n 50 sek kohdalla kävin kerran palkkaamassa. Lopussa ei myöskään mitään ongelmaa ja ensimmäisellä käskyllä ylös.

Itsekseen tehtiin sivulletuloja ja loppuun pari hypyn kautta. Pari vinoa sivulle, hypyn kautta kaikki hienoja! Valvovan silmän alla jääviä. Liikkeestä maahan kokeenomaisena, jossa ei mitään muuta viilattavaa kuin ihmisen pingviini käsi. :'D En vaan osaa pitää sitä kunnolla, kun koira on sivulla... Istumista katseltiin vähän. Pitää muistaa muistutella tätä enemmän. Nyt oli ihan kujalla ja vaati isot avut. Loppuun kaikki samaan aikaan kentällä ja tehtiin kapulan pitoa. Pito toimii nyt hyvin! Olen vähän ruvennut jo lisäämään liikettä mukaan, pienin askelin. Toistaiseksi muistaa ainakin pitää suun kiinni.






2 kommenttia:

  1. Aivojen käyttö on yliarvostettua. Teidän aksa näyttää oikeasti tosi kivalta ! Nyt vaan startteja menemään ;-----)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :') Doni on kyllä nyt pitkän paussin jälkeen löytänyt vielä ripauksen lisää aivoja mukaan hommaan ja täähän tuntuukin jo kivalta!

      Poista