Kisakauden päätös ja tokoasiaa

Täytyy varmaan avautua treeneistäkin. Pojat ovat olleet hienoja, molemmat! Itseasiassa kerettiin pyörähtää yksissä kisoissakin! Nyt alkaa olla vuoden kisat pulkassa, Joulukuun kalenteria yritin katsella, mutta tyhjältä näyttää. Taidetaan treenailla, josko tammikuussa mentäis testaamaan jälleen EVLn tilannetta.

Aloiteltaisiinko vaikka aksapuolesta. Doni pääsi muutaman kerran viime viikolla treenaamaan, ja voi pienen kelpien onnellisuutta. <3 Doni oli varsin kuuliaisella ja fiksulla päällä eikä tietoakaan aivottomasta rallaamisesta. Ihan hyvä alku siis, kun sunnuntaille olin naputellut JATin kisoihin ilmot menemään. Tehtiin viikolla yhtenä päivänä ratatreeniä, joka sujui varsin kivuttomasti. Lisäksi hinkkailtiin pieniä tekniikkaräpellyksiä, lhinnä muistuteltiin puomille vähän vauhtia, keppikulmia ja takaakiertojen ohjauksia. Niin kuin treenikaverille totesin, ei yhtään hävetä lähteä kolmosten sekaan rallaamaan. 

 Kisapäivänä tuli taas ihana helpotus, ei jännitä yhtään. On jotenkin helpottava tunne. En ole koskaan ollut hirveä kisajännittäjä, mutta pientä pistelyä mahanpohjassa ja takaraivossa kolkuttaa ajatus "Pakko tehdä tulos". Tokossa huomasin saman, kun Donista tuli TVA. Kisaaminen muuttui mukavaksi. Ei jäännitä, eikä ahdista. Eikä myöskään kiukuta edes hetkellisesti koiran hölmlilyt. Nyt sama on siis siirtynyt kolmosiin siirtymisen myötä syrjään. Ei haiittaa yhtään. 

 Ensimmäisenä oli hyppyrata. Kaikki radat olivat varsinaista pyöritystä, huomasin myös ensimmäistä koirakkoa seuratessani että olin opetellut loppupään putkipyörittelyn väärin. Upsis hupsis. Koira tosin lipsahti jo kolmannen esteen jälkeen ylimääräiselle hypylle. :D Loppurata varsin siistiä, toinen hylky kohta oli juurikin tuo putkipyörittely. 

 Toiselle radalle mennessä samat ajatukset pyörittelyn suhteen. Alku oli jo meille vaikea, koira piti viedä kahden hypyn välistä täydessä vauhdissa takaakiertoon. Ja Donihan meni. Jes! Puomi oli hiiiiidaaas. Hiipiihiipii kontaktilla. Okei, tuli alastulon ravilla, mutta osaisi tehdä paremminkin. A oli parempi. Loppuun olin päättänyt valita hiukan uhkarohkean ohjauksen joka oli hyvin kaukana omalta mukavuusalueelta. :D Sisälsi persjätön vauhdissa, takaakierron putkensuun vierestä ja pyörityksen siivekkeen ympäri. Kaikki kolme sellaisia joita kartan viimeiseen asti. Kannatti. Sillä luukutettiin maaliin asti NOLLALLA! Upee fiilis! Meillä on sittenkin mahdollisuudet onnistua kolmosissa asti. Doni. <3 Tuloksissa jäätiin 7. sijalle parilla kaarrattelulla, pysäytyskontakteilla ja hitaalla puomilla. Silti kärkeen oli eroa vain 3,5sek. Ei huono ollenkaan. Ja koko syksyn treenitauon jälkeen. Olen ylpeä miun jätkästä! 

Kolmannelta radalta ei jäänyt juuri kerrottavaa ;) Irtoaminen oli kuulemma varsin upeaa. Joo kyllä, tämä video kertoo tarpeellisen. 

Yllä Riskin 9kk poseeraus, tykkään! Kiitos Ellalle kuvaamisesta! Toko puolella ollaan edistytty. Doni on tehnyt ohjatun suuntia tötsä häiriöillä, vasemmalle käännöksiä ja luoksarin stoppeja. Riski seuraamista, perusasennon ja makuun häiriöitä, kapulan pitoa/kantamista ja merkin kiertoa.

Oilin koulutuksesta motivoituneena Donin kanssa ohjaaja on myös treenannut kriteerissä pysymistä. Se on vaikeaa! Ohjatussa ja vasemmalle käännöksissä tämä on ehkä suurimmassa osassa. En oikein tiedä luopuisinko stoppien kanssa jo toivosta. Niissä olis pitänyt olla edes jonkunlainen kriteeri alusta asti. Omalle päälle on vaan niin vaikeaa olla palkkaamatta, jos koira itse korjaa toimintaansa. Esimerkiksi tuo ohjattu. Doni bongaa esin tötsät (ruutua etsien?) mutta juoksee kuitenkin vain tötsän kautta koukaten kapulalle. Kapulallakin nosto on sievä, mutta sitä edeltävä koukkaus ei. Argh! Nyt maltoin olla viime treenissä tiukkana, eikä palkkaa saanutkaan päättömästä rallattelusta. Kaksi huonoa, jonka jälkeen neljä hyvää. Ehkä ihan toimiva tapa? Palkan ajoitin juuri siihen hetkeen kun oli nostamassa kapulaa. Sai siis pelkästä noston ajatuksesta rallattaa miun luo täysiä pallolle. Tämäkin vaikutti toimivalta. Ideana olisi luoda kiirettä nostoon, niin josko jarrutkin pitäisivät, eikä koira ensin kaahaa viittä metriä kapulan taakse.

Vasemmalle käännöksissä samaa ideaa. Palkka tulee näissä toistaiseksi kuurimuotoisesti oikeasta kädestä. Doni siis käyttää vähän liian tehokkaasti takaosaansa ja paikka katoaa. Palaa kyllä nätisti seuraamaan, mutta se ei nyt riitä. Näissäkin tsemppasi tosi nopeasti, kun tajusi idean. Palkan lisäksi täytyy ruveta tekemään loivaa kaarta vasempaan, jossa täytyy vähän hallita pyllyä.

Riskin kapula-asiat edistyvät ilman mälväämistä. Vauhtinoudossa meinaa tulla tulitikkuja, nyt ollaan keskitytty pitoon paikoillaan, palautukseen ja siivekkeiden kiertoon kapula suussa. Mälväys loppuu samantien kun kelpolla on joku tehtävä kapulaa kantaessa. Toivotaan siis ongelman poistuvan itsestään samalla kun saadaan muita paloja kuntoon. Vauhtinoutoa tuskin täytyy pitää treeniohjelmistossa, koska Riski kyllä osaa juosta kovaa kapulalle ja nostaa sen ihan sievästi. Palautus edistyy hurjasti, eikä enää tarvita seinääkään tueksi vaan osaa jo vauhdista hakea oikean paikan sivulle.

Häiriö treeni on vasta ihan alussa. Lähinnä ollaan lisätty apparin liikettä ja normaalia puhetta. Riski on kyllä tosi fiksuna näissä, enkä yleensä ehdi edes kommentoimaan katseen harhautumista, kun se on vaihtunut jo takaisin minuun.

Seuruussa ohjaajaa kauhistuttaa matkojen pidentäminen. :D Alla olevasta videosta näkee kuinka jännitän jotenkin pidemmälle kävelyä. Tottuupahan tyyppi jännittävään ohjaajaan alusta asti, kun ihmisellä on ihan outoja jännityksen aiheita. Joka tapauksessa, Riski on ihan loistava näissä. Hieno jätkä.