Muistinko mä kuuta katsoo ja unelmoida joutavaa

Täytekuvaa elokuun näytelmistä

Viikonlopuksi oltiin sovittu tokotreenejä, mutta aamuinen facebookin selaus sai aikaan mätsäri-innon. :D Viestiä Ellalle, että ei me mitään treenata, tuun hakemaan ja mennään käymään mätsärissä. Idea ei ehkä vaikuttanut enää niin hyvältä kun päästiin mätsäripaikalle, ahdas sisähalli ja reilu 30/koiraa luokka. 

Yllä torstain treeninenä ja mätsäriserkukset, samanlaiset hajakorvat ainakin löytyy.
Riski esiintyi mallikkaasti saaden punaisen nauhan, seisoo kuin tatti ja liikkuikin nätisti. Tuomarille vähän heilutteli häntää, mutta seisoi silti kaikilla neljällä jalallaan. Punaisten kokoomassa alkoi jo vähän väsy painaa, kun oltiin varmaan tunti hengattu sisällä ahtaassa hallissa. Ei meinannut malttaa seisoa paikallaan paria sekuntia pidempään ja alkoi tarjoamaan istumista sekä maahanmenoa. Päätti myös loppuvaiheessa urheana pöhistä kehän vieressä haukkuvalle koiralle. Punaisten kehästä käteltiin pois n. 8 parhaan joukosta.

Ja koska ei ilmeisesti saatu touhusta tarpeekseen niin kurvasin sitten sunnuntainakin mätsäriin. Täytyy hyödyntää vauva-kehät! Isoja pentuja päälle parikymmentä. Riski esiintyi jälleen varsin nätisti. Nyt tuomaritäti oli varsin ihana iloisella äänellä jutellessaan ja Riski ensimmäistä (!!) kertaa kopeloidessa ei pystynyt hillitsemään iloaan ja päätti pusutella tuomarin naaman puhtaaksi ennen kuin kerkesin kissaa sanoa. Saatiin kelpie kumminkin takaisin maanpinnalle ja hyvä ote poskista, joten tuomarikin sai tutkittua muutakin kuin kelpien kielen. Saatiin tuttavallisesta käytöksestä huolimatta punainen nauha.
Nauhakehässä Riski muisti taas miten käyttäydytään, ja seisoa tapitti siivosti ja ravasi nätisti monen monta kierrosta. Meidät poimittiin positiiviseksi yllätykseksi jatkoonkin ja Riski häikäisi koivillaan lopulta kolmannelle sijalle! Varsin hyvin "parkkihallin seiniin häviävältä" kelpieltä, ei mikään näyttävin näyttelypuudeli.

Tiistaina suunnataan Oili Huotarin oppiin tuumailemaan tokon jatkoa. Ohjelmassa Riskillä ainakin luoksetulon stoppien alkeita ja ehkä seuruu ajatuksia? Luoksetulon stopit etuasemassa, en tahdo varta vasten opettaa "sinne päin". Donilla kun ei tahdo toimia, ei sitten millään.

Vielä pieni hehkutus tuosta pätevästä pienestä, se on vaan niin mainio! Ei mitään ongelmaa käyttäytyä ihmis- tai koirapaljoudessa, täpötäydessä hallissa tai pimeässä kaikuvassa parkkihallissa. Korvat pystyssä vaan tepastelee eteenpäin ja tarjoaa kontaktia nakkien toivossa.