Aksa täyteinen viikonloppu! Meidän vakkarikouluttaja tahtoi koutsata meidän ryhmää vähän enemmän tänä viikonloppuna ja niimpäsitten vietettiinkin lauantaina kolme ja puoli tuntia ja sunnuntaina kolme tuntia hallilla. Huh huh ja jalat kiittää. Ja tyytyväinen ohjaaja!
Lauantai alotettiin hiukan helpommalla radalla kuin mitä yleensä treeneissä ollaan tehty. Olin aika yllättynyt näinkin simppelistä radasta. Saatiinkin loppujen lopuksi aika kivan näköstä aikaseks. Ekalla kierroksella 1-14, toisella 14-25 ja viimesellä koko homma kerrasta poikki -systeemillä.
Ensimmäinen ongelma olikin jo 2-3-4 väli, koska en saanut syystä X omaa liikettä mitenkään ajoitettua oikein ja joko kelpie kielsi kakkosen tai sitten unohdin vetää sitä hiukan neloselle ja Doni kiilasi ohi. No satiin kuin saatiinkin se aika nopeasti toimimaan kun rautalangasta väännettiin. Pitkän aikaa olikin sujuvaa menoa ennen kun tökkäs ja vastaan tuli keinun jälkeinen elämä. Tulin ensimmäiset kerrat joka kerta vahingossa liian pitkälle keinulta, joten mahdollisuudet saada koira 15 hypylle ja putkeen olivat minimaaliset. Ohjaaja sai kuitenkin jarrattua itseään aiemmin ja päästiin kuin päästiinkin eteenpäin. 20-21-22 väli oli jo ekalla kerralla miun silmään upea ja kelpie kääntyi aika ketterästi. Putki ei kuitenkaan meinannut osua silmiin ja kuului vain väyh ja tämän jälkeen koira löysikin itsensä putkesta, hmm?
Loppuun koko rata nollalla läpi ja lauantain treeneistä tosi hyvä fiilis päälimmäisenä mielessä!
Sunnuntaina aloitettiinkin sitten hiukan haastavammalla pätkällä, joka tarkoittaa siis tällä kertaa liikaa kohtia joihin pitäisi keritä ennen koiraa ja muutama haastava mutka. Alku toimi hyvin, kelpie haki joka kerta putkeen, mutta ohjaaja kerkesi ajoissa viemään koiraa pituudelle vasta kolmannella yrittämällä, suomeksi sanottuna silloin kun koutsi sai hakattua mun aivoihin tiedon että mulla on jalat joilla voi juosta. 7-8-9 tuotti kieltämättä eniten vaikeuksia. Yritys heittää kelpie tyylikkäällä sylikäännöksellä kasi hypyn kautta putkeen ei meinannut onnistua, mutta saatiin kuin saatiinkin se pienen hiulaamisen jälkeen toimimaan ja se näytti ihan hyvältä. Kerkesin suoralle aika hyvin perässä ja kelpie juoksi ilmiselvästi silmät kiinni koska se onnistui kaatamaan koko muurin alemman palikan hyppäämällä vasta kun se on myöhäistä. Puomille vielä kivat kontaktit loppuun!
Toinen sunnuntain pätkistä näyttikin jo aika mukavalta, ja sitä se olikin. Doni oli aivan loistava ja vedettiin kaks kertaa ja molemmilla kerroilla nopeella ja tyylikkäällä nollalla läpi, jes! Kouluttaja vielä kehui, että Doni teki tähänastisen elämänsä hienoimman radat ja ohjaaja on aivan samaa mieltä. Ohjaajakin sai todenteolla juosta. Kelpie luki ohjausta tosi hienosti ja irtos vielä hienommin. Aan tyylikkäiden kontaktien jälkeen sain sen vain heitettyä putkeen vaikka olin itse puomin toisella puolella, vaikka pahoin pelkäsin että ei toimi. Ja olimpa vielä niinin ajoissa että kerkesin hyvin valssata ennen keppejä. Aivan upea pätkä loistavalta agilityeläimeltä. Kieltämättä hienoin rata mitä ollaan Donin kanssa tehty.
Lauantaina otetaankin suunta kohti mikkeliä ja kaksi starttia molemmille. Donille kaksi agirataa ja Kallelle yksi agirata ja yksi hyppäri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti