sunnuntai 18. lokakuuta 2015

When you're close I feel the sparks




Fikuja terveisiä syksyisestä Jyväskylästä. Yllä olevat kaksi kuvaa ovat luultavasti koko lenkin ainoita hetkiä paikoillaan. Muista kuvista voi päätellä kelpieiden viisauden määrää. Päivitykset laahaavat, joko ei ole aikaa tai ei vaan saa aikaiseksi kirjoittaa. Myös kuvattomuus näyttelee isoa osaa motivaationpuutteesta. Tänään sain kuitenkin raahattua kameran mukaan päivälenkille kauniiseen ilmaan.


Ollaan ehditty taas sinkoilemaan paikasta toiseen ja kurvailemaan kilometrejä auton mittariin. Mihinkäs viime viikolla jäätiinkään... Sunnuntaina suunnattiin auton nokka kohti Lemiä, ja piipahdettiin matkalla mätsärissä. Riski oli oikein fiksu, malttoi seisoa ja juosta nätisti. Fiksuus palkittiin, ja Riski oli lopulta punaisten 3. Hieno vauvis!
Lemille saapuessa koirat pihalle ja eivät kauaa kerenneet rallittaa, kun Riski pomppi pihalla kolmijalkaisena.... Raahasin kakaran sisään ja ontui edelleen pienesti. Antoi kopeloida koko jalan läpi, joten ei todennäköisesti mitään pientä venähdystä kummempaa. Riski joutui kuitenkin hihnalenkki tuomiolle suurempien haavereiden välttämiseksi. Nyt ollaan treenettutreenattu ja päälle vielä paimennettu ja käyty pariin kertaan mölleilemässä. Paimennuksesta ja rally mölleistä omassa postauksessaan, ihan kaikki jutut eivät romaaniinkaan mahdu.


 Maanantaina kurvattiin heti aamun alkajaisiksi Mirkan, Leenan ja kelpojoukon kanssa tapikselle. Doni pääsi lomailunsa jälkeen taas muistelemaan että mikä ihmeen toko. Aloiteltiin paikallaoloilla. Seurana meillä oli pelkkiä alempien koiria joten tehtiin vähän sovellettuna.
Ensin istuminen, ei mitään ongelmaa, hyvin tapittaa. Muut menivät tässä koiriensa luokse ja doni teki vielä maahanmenon. Tipahti oikein maantasolle, vaikka olikin istuminen alla. Tässä välissä vapautus ja palkka. Perään muille makuu. Jätin istumaan ja menin "kehän reunaan" sillä aikaa kun muut käskivät koirat maahan ja samalla käskytin Donin kauempaa. Tässäkin hyvä maahanmeno. Makuussa ei ihmeellistä, luoksetulossa muut palasivat koiren luo ja kutsuin vielä Donin luo. Tämäkin hyvä.

Omissa seteissä puuhasteltiin pidemmät seuruu pätkät käskytettynä, kiertoa ja zetaa. Seuruuseen lähti hyvin ja parit ensimmäiset pätkät teki oikein hyvin. Hitaaseen vaihdettaessa teki ensin hyvin, mutta noin kymmenen metrin jälkeen alkoi haahuaminen. Saman tien ärähdys ja pieni puhuttelu aiheesta nyt seurataan. Jatkettiin sitten siitä mihin jäätiin. Tehtiin piiiiitkät pätkät hidasta seuruuta käännöksineen sekä yksi tempon muutos ensin normaaliin jossa teki pitkät pätkät hyvää. Loppuun oli tarkoitus vaihtaa hitaalle ja siitä palkka kun lähtee tekemään hyvin. Mutta taas sama homma ja rupes vilkuilemaan parin metrin jälkeen sivuille? Jälleen pieni puhuttelu ja saatiin tehtyä pätkä loppuun. Eli ongelman juuret taitavat olla hitaassa seuruussa? Ainakin nyt tuli hitaassa esiin... Siinä taitaa olla tarpeeksi aikaa ihmetellä ja katsella. Pitää ruveta tekemään tätä enemmän nyt varsinkin käskytettynä! Perään vähän samankaltaista pätkää. Nyt piti ilmeen ja paikan hitaassakin, hyvä domps!

Seuraavassa setissä kierrot ja zeta. Kiertoa varten olin virittänyt hypyt ja kapulat kahteen eri kohtaan ja saatiin kaksi onnistunutta toistoa, jes! Zetassa myös hyvää tekemistä. Asennot napakoita, seisomisessa meinas tosin pöllöillä ja lähteä vähän etukäteen seuraamaan joten otettiinkin pieni mieleenpalauttelu paikallaan seisomisesta. Hienosti skarppas! Loppuun käskytettynä ainakin kympin arvoisesti. ;)


 Tiistaina tehokas kolmen lajin päivä. Kurvattiin ennen agiepiksiä päästelemään suurimmat höyryt pois flyballin ja tokon merkeissä. Flyballia ei pitänyt alunperin edes tehdä, mutta Doni sai luukuttaa parit esimerkki kierrokset näytettäväksi. Hyvin luukuttaakin, viime vuonna samaan aikaan ehkä treenattu tätäkin lajia viimeeksi ja samalla tavalla tekee edelleen.
Tokolla jatkettiin. Taas alkuun paikallaolot samalla tyylillä kuin edellisenä päivänä. Ja tänään ei enää toiminutkaan. Saatiin toinen EVL-koira kaveriksi käskytyksiin ja Doni possuili ihan kunnolla. Reagoi varmaan kaikkiin viereisen käskyihin ja lopulta omiin käskyihin reagoinnit kuin hidastetuista elokuvista.
Noh, väliin vähän muuta. Doni tahkosi käskytetyn seuruun, kierto-ohjatun loppuosaa ja tunnaria. Aloitettiin kahdella seuruupätkällä. Molemmat pitkiä ja sisältivät pitkiä suoria ja paljon hidasta. Tänään taas tämä toimi huippuhyvin! Ilmeisesti oli edellisen päivän palautteista hyötyä. Tehtiin toinenkin pätkä ja edelleen tasaisen hyvää. Ongelmat vaihtaa paikkojaan. Kiertonouto tehtiin ensin kokonaisena, teki hurjan hienosti. Perään pelkkää loppuosaa. Lähetyksiä molemmille puolille ja palautukset tehtiin loppuun asti, kun ne aika järjestään takkuilivat kokeessa. Neljä toistoa ja neljä onnistumista! Sivulletulo saisi olla nopeampi, kiertää ehkä turhan väljästi takaa, mutta tulee kuitenkin ihan kiinni.
Tunnari osoittaa hajoamisen ja treenamattomuuden merkkejä. Häseltää kapuloilla ja saattaa jopa näpsiä muita, eikä välttämättä lähde heti palauttamaan. Täytyy tehdä paaaljon enemmän nyt, eikä ainakaan välttelemällä parane.

Treeneistä kurvattiin 2kk tauon jälkeen agilityhallille epiksiin. O-ou. Doni on selkeesti pitänyt tätä ajattelulomana, sllä kelpie oli oikein kiva aksakaveri! Ei mitään päätöntä luukutusta, vaan oikein siivoa tykitystä! Teki kepit ja kontaktitkin ihan siististi alusta loppuun. Ei yhtään harmita, että ilmotin meidät starttaamaan kolmosten kisat.


Keskiviikkona palattiin tosiaan molempien kelpojen kanssa kolmistaan Jyväskylään ja jätettiin kepo vielä joksikin aikaa sinne. Riski on ainakin vahvasti jo sitä mieltä, että toinen puoli sängystä on todennäköisesti hänelle. Riski ei myöskään ollut ontunut sitten tapaturmapäivän jälkeen niin uskallettiin torstaina suunnata metsään ja samalla treenaamaan. Käppäiltiin uusissa maisemissa varmaan 1,5h lenkki, jonka jälkeen Doni sai vielä treenata. Rakensin kehän kokonaan valmiiksi ja levittelin vielä pari ylimääräistä tötsää. Tarkoituksena tehdä heti alkuun uudelle kentälle mentäessä seuraaminen, vaikka ois hirveesti kaikkea uutta ja ihmeteltävää. Ja Doni tekikin varsin hyvän seuruupätkän! Saatiin vähän ekstra häiriötäkin kun juuri seuruun aikana täysin hiljaisen kentän ohi kulki pari äänekästä koiranulkoiluttajaa. Doni vähän korvia käänsi, mutta kontakti ei pettänyt!
Tehtiin myös ohjatun nostoja aidan vierestä, eteenlähetyksiä palkalle ja tyhjään ja yksi ruutukin. Doni on niiin superkiva treenikaveri. <3




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti