Donikin toivottelee Illille onnea kiusaamalla sitä tökkimällä päällään, reilua? Meillä on Donin kanssa nyt viilauksen alla seuraamisen paikka. Vire on aina sen verran korkeella kun näkee että rupeen ottaamaan treenikamoja esille rupee jo keulimaan ja loksumaan ilmaa, eipähän tarvitse ainakaan kummoisia virittelyjä :D Mutta joo seuraamisen paikka on ollu nyt parissa viimetreeneissä hiukan hakusessa. Koira melkein keulii ja on joo ihan lähellä mutta metrin liian edessä. Pikkupeepin mielestä mennään ilmiselvästi liian hiljaa koska ei se juoksuosuuksissa keuli.
Sunnuntaina käytiin nuorisojaokse kanssa treenimässä ja koiruus oli aika loistava, sen tekemisiin en niin kiinnittänyt huomiota mutta se kuunteli! Muiden koirien läsnäollessa, alusta asti! Tää on meille iso saavutus.
Maanantaina aksailtiin taas loistavalla asenteella. Koira irtos ja haki takaakierrot, putket ja hypyt upeesti. Hieno peepi. Ja vauhtia oli taas, hitto se kulkee hyvin ja kovaa, mutta se ei siltikään kadottele enää korviaan. Kepitkin löyty ja näin, anto takaaleikata, vedättää ja jäädä taakse. Eipä vissiin sen kummempia?
Frisbeekin ollaan kaiveltu esiin ja taas siis kuvia tarjolla, tosin Kallen kontakti angstauksen jälkeen.
Tosiaan, eilen aksailtiin vuorostaan kallen kanssa. Joo se haki myöskin esteitä hyvin, mitä se on aina tehnyt, ei siis edes ihmeellistä. No mutta, se perseili joka kontaktilla. Huoh. Ei voi muuta sanoa. Koira joka pysähtyy aina kontaktille vaikka hyppisin päälläni takana tai kymmenen metriä edellä. Mutta ei tietenkään tänään. Loppuun saatiin ehkä 10. kerralla onnistuneet, muut roiski tai juos vaan yliten, tai pahimmissa tapauksilla pysähty kontaktin jälkeen ja ilkeen katseen jälkeen peruutti takasin. Tästä ei tullu tietenkään palkkaa vaan uusiksi yrityksiä. No toivotaan että tää ois vaan väliaikasta, mutta nyt pääsette kuviin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti