maanantai 1. syyskuuta 2014

Mun täytyy luottaa, antaa vaan mennä


Hei taas! Päivitysinto on katoava luonnonvara. Treeni-into myös. Käytiin hakemassa kourallinen molempia mukaan viikonloppuna Maiskis- kelpieleiriltä. Oli kivaa, paljon kivoja kelpieitä ja hyviä treenejä! Nyt jaksaa taas painaa kun tavotteet on kohdallaan. Kiitos vielä Maiskis-porukalle kun huolitte meidät mukaan. :) Treenit vedettiin pääosin omatoimisesti, aksaa oli vetämässä Lotta Lehtinen. Kuvia leiriltä löytyy TÄÄLTÄ


Donin kanssa tehtiin perjantaina aamupäivästä hakua ja iltapäivällä ilmaisutreenejä sekä esineruutu. Haussa ajatuksena saada koira heti vieraassa metsässä irtoamaan, hyvin toimi :) Aloitettiin muistikuvalla, Doni näki kun keskilinjalta lähti ukot metsään, jonka jälkeen vein pois ja toinen etukulma jätettiin tyhjäksi. Lähetys ensin vasemmalle etukulmaan, hyvin lähti pienen kiljahduksen saattelemana ja löysi nopeaan. Haukku hyvää. Toiseen kulmaan lähti yhtä hyvin kuin ekaan ja teki tosi hyvän tyhjän ja tuli ekasta huudosta pois. Tyhjältä melko suoralähetys takaisin vasemmalle. Oli aika ryteikköä ja koiran näki n 10m lähetyksen jälkeen, mutta ilmeisen hyvin kuitenkin upposi kun ei kauaa nokka tuhissut kunnes alkoi haukku kuulua. Oikealle ei meinannut suostua lähtemään, edellinen ukko oli feikannut jäävänsä metsään, mutta tuli kumminkin pois perässä. Teki 10metrin lenkin oikeelle ja koitti lähteä painamaan keskilinjan läpi takas vasemmalle, koira napakalla kutsulla sivulle ja uudella käskyllä takas metsään, nyt uppos hyvin takarajalle asti ja sieltähän löytyi ukko. Reipas tyyppi! Vasemmalle tyhjä, maasto ei ollu kovin selkeää joten ihan tarkalleen en nähny mitä se siellä duunaili/kuinka syvälle uppos, mutta ainakin lähetys oli aika vauhdikas. Vietti aikaa metsässä vaikka kuinka ja etenin itse keskilinjaa myöten, ilmesisesti koirakin oli edennyt kun tuli ekalla kutsulla suunnilleen samasta kohtaa pois johon olin edennyt. Oikealle vielä yks ukko ihan takarajalla ja tyhjistä huolimatta irtosi edelleen ja teki tosi hyvää työtä! Ylpeä miun hakuhurtasta! 


Iltapäivällä ilmaisutreeneissä koitettiin pitää haukkua yllä vaikka tulisin lähellekkin. Ilmaisutreenejä tehty ihan liian vähän. Doni kumminkin tsemppasi hyvin ja malttoi haukkua vaikka aloin olemaan lähellä ja pörräilin vähän siinä ympärillä. Pari toistoa näitä, ja halusin kerran kokeilla miten reagoi jos otan koiran haukkumisesta haltuun (koetilannetta ajatellen) ja oho, tyyppihän kuunteli. Pyysin sivulle, jossa maahan ja siitä vapautus takas ukolle leikkimään. Ihan pätevää ottaen huomioon ettei koskaan olla tämmöstä tehty. :D Parit kunnon haukutukset vielä loppuun.
Esineruutu oli kooltaan about 30x60m, aika helppoa mukavaa maastoa. Donille kolme helppoa (hanska, sukka ja lasten pieni(5cm) kangaspallo) esinettä velmiina ruudussa. Nostatin pari kertaa esineen ennen kuin lähetin ruutuun, että tietäis mitä ollaan tekemässä. Muuta tuota. Meno oli kuin sunnuntai lenkkeilijällä ja tyypillä oli pokkaa käydä kusellekkin joten koiran nouto pois ruudusta, ajattelutauolle piuhaan. Pienen ajattelutauon jälkeen oli ihan eri koira lähdössä hommiin. Reippaat lähetykset ja kaikki esineet nousivat lopulta tosi nopsaan. 


Lauantaina aksailtiin Lotan kanssa. Rata sisälsi väärän pään putkia ja ties mitä kikkailuja joista ois pitäny selviytyä rytmityksillä. Olin ihan että voi apua sentään, ja oletin että ollaan ihan hukassa :D Mutta mitäpä vielä, Doni oli ihan huippu hyvin kuulolla! Taidettiin vielä päästä pidemmälle kuin muut, Doni oli kyllä tosi kiltillä päällä ja reagoi hyvin ohjaukseen. Jotkut käännökset vähän paukkuivat, mutta saatiin treenattavaksi paria tosi kivaa helppoa pätkää joita voisi ruveta jumppailemaan. Doni rupesi ontumaan toista takajalkaa pienesti toisen setin lopussa. Ei oikein selvinnyt mitä. Lihaksista ei löytynyt kipupisteitä tai kuumotusta ja antoi kopeloida. Epäiltiin vähän oisko reagoinut vähän terävään hiekkakenttään anturoilla. Niitä ei antanut kunnolla katella tai kopeloida. Loppuilta otettiin rennommin, sunnuntaina jätkä oli jo ihan oma itsensä. :) 


Sunnuntaina tokoa. Tehtiin alkuun kontaktijuttuja, sivulletuloja ja pieniä pätkiä seuraamista. Oli hyvä ja hyvässä vireessä. Siirryttiin kattelemaan murhekryyni ohjattua, josko jollain ois jotain apua ongelmiin(koukkaa keskikapulan kautta). Ongelmathan tulivatki ihan selkeästi esiin. Merkit oli kyllä yllättävän hyviä, siitä pointsit! Lähtee käskystä oikealle/vasemmalle mutta koukkaa sieltä keskelle. Pysäytyksestä hakee kyllä oikean. Huoh. Että tuota saatiin neuvoksi "avata" kaaria vähän enemmän eli namipurkit matkalle, joutuisi tekemään siis ihan selkeän koukkauksen. Meillä ei ollut namipurkkeja mukana, mutta katotaan tällä viikolla itsekseen toimiiko... Tehtiin mös paikkamakuu 2min, maahan meni naapurin käskyllä josta palautin ylös, mutta suurin ilon aihe!! Nousi ekalla ylös hyvin. Jes! Toivottavasti toimii jatkossakin. Perään vielä reilun parin min istuminen joka oli ok. Esiteltiin vielä yleisönpyynnöstä ruutu. Ja tuota saatiin pienet naurut aikaiseksi :D Merkille lähti hyvin. Merkki oli sama kuin josta oltiin tehty ohjattua mutta 90 astetta toisesta suuntaa. Ruutu oli vasemmalla(oli targettanut sen kyllä käskystä ennen lähetystä merkille) ja tyyppi lähti painelemaan niin kovaa kuin jaloista pääsee, aivan vastakkaiseen suuntaan, aivot missä olette :D No tuota, uudella lähetyksellä esitettiin ihan pätevä ruutu. Tehtiin loppuun zeta käskytettynä (i-s-m). Istuminen hidas ja toisella pätkällä edisti, mutta muuten hyvä.







maanantai 25. elokuuta 2014

Missiotus

Täällä taas. Viikolla piti päivittää, mutta enpä päivitellyt. Kummempia ei tehty, keskiviikkona hakuilemassa, torstaina tokoiltiin ja hömppäiltiin. Sunnuntaina käytiin vetämässä missikierros Lappeenrannan ryhmänäyttelyssä. Ensi torstaina suunnataan Maiskis-kelpieleirille Hauholle!

Oli rentoa lähteä piipahtamaan noin lähellä näyttelyssä. Kelpieitä oli ilmoitettu 3 ja mun tuuria, kaikki uroksia. Tuomarina suomalainen Harto Stockmari. Donin lisäksi avoimessa yksi uros. Donin tulos ERI2, arvostelu ihan koiran näköinen, liikkui vielä superhuonosti noin pienessä kehässä, hyvä jos kerkesi juoksuaskelia ottamaan. Muuten esiintyi ihan hyvin. Arvostelu seuraavanlainen:

Oikea sukupuolileima ja mittasuhteet. Hyvä pää. Riittävän vahva kuono-osa. Hyvä kaula ja eturinta. Oikeanmuotoinen runko. Vähän jyrkkä lantio. Vähän niukka polvikulma. Karva ei tänään parhaimmillaan. Liikkuu hyvin edestä, vähän jäykällä askeleella takaa. 


Keskiviikkona oltiin uusilla hakumestoilla. Maasto vaikeakulkuisempaa kuin aikaisemmin, koira kyllä pääsi kulkemaan, ohjaajan rämpiminen oli ihan näkemisen arvoista. :D Mutta asiaan, Donille kolme pistoa, oli tarkoituksena liikkuva haamu(äänellä ilman näkyvää). Eli äänen jälkeen MM liikkuu vielä ~10m eteenpäin radalla, suunnitelmana saada koira tajuamaan, että radalla liikutaan eteenpäin eikä tehdä taaksepäin koukkauksia. Nooo, ihan ei mennyt niinkuin leffoissa. Ekalle ukolle jäi pörräämään siihen kohtaan jossa MM oli pitänyt äänen, juoksi ulos alueelta rymistelemään pusikkoja ja palasi lähemmäs miuta joten kutsuin pois ja uusi lähetys, nyt mentiin kuin oppikirjoissa suora laatikkopisto, hyvä doi! Toisella ukolla tarkisti myös tosi tarkkaan mikäs tässä on ollut, mutta lähti paljon nopeammin jatkamaan matkaansa ja löysi ukkonsa. Viimeisellä hyvä pisto myös, taisi saada matkalta jo hajun ja oikaisi vähän. Oli pätevä hakumies ja vauhtia riitti vaikeasta maastosta huolimatta, ihan turhaan olin alkuun miettinytettä ei varmaan uppoa minnekkään.



Torstaina käytiin paikallisten arkitokoa treenaavien kanssa tekemässä häiriötreeniä. Hyvää häiriötä saatiinkin kun yksi narttu juuri aloittelemassa juoksuaan ja yhdellä loppumassa. Alkuun oli vähän korvat hukassa, mutta loppua kohten tyyppi tsemppas ja pysty tekemään oikein huippuhienoa seuraamistakin koirien välissä. Tehtiin myös 2x läpijuoksu luoksetulot koirakujan läpi (oikein loistavia) ja keskenämme pari hyvää ruutua, liikkeestä istumista(hiekkakenttä ja istumisongelma ilmestyi taas) onnistuneita saatiin onneksi edes muutama, ja oikein hieno kympin tunnari loppuun. Ainiin, ja paikkis rivissä, jossa toimi sekä jättö että sivulletulo.

sunnuntai 17. elokuuta 2014

You’re a shooting star I see

Kiitos Doni, oli kerrankin kaikki hiekanjyvät oikeissa asennoissaan! Lyhyesti ja ytimekkäästi: tänään Donille toinen ykköstulos EVLstä! <3 Kaikki on mahdollista.

Siis siis. Taputeltiin tänään Taipalsaaren kokeessa kasaan 278,5p, EVL1 -tulos ja luokkavoitto! :) Yhtä vailla siis vielä. Tuomarina toimi Riikka Pulliainen, kaikki liikkeet tehtiin putkeen sekoitetussa järjestyksessä. Paria aivotusta lukuunottamatta pakka kesti hyvin kasassa ja perusongelmat on tiedossa. Hieno Doi! Alla pisteet, selitykset ja video(hyppynuoto puuttuu).


Paikkaistuminen   10
Paikkamakuu   8 
  toisella käskyllä ylös

Tunnari 8,5 
  epävarma kapuloilla, haisteli todella pitkään ja palautti ravilla
Ruutu 10 
Kaukot 9 
  yksi vaihto hidas, pysyi paikoillaan 
Luoksetulo 8
  tuplakäsky maahan, ekalla jäi vajaaksi
Hyppynouto 10 
Seuraaminen 9 
  alkuun vähän hukassa(alkoi hitaalla käynnillä), loppua kohti paransi 
Ohjattu 7 
  kävi keskimmäisen kautta 
Zeta  7
  en istu


Ja tärkein osuus, kokeesta suoraan mökille uimaan! 


tiistai 12. elokuuta 2014

Never stop trying. Never stop believing.

Piti löytää joka oikein kliseinen motivaatio juttu otsikoksi. Toko rintamalla ei loistavia uutisia, enemmänkin masennusta ja purkautumista luvassa edempänä. Vinkkejä otetaan mieli hyvin vastaan, jos joltain löytyy jaettavaksi. Aloitetaan kumminkin iloisuuksista.



Agiliitelyt meni viikonloppuna erinomaisesti! Doni starttasi siis kakkosten kisauransa(jos rauman startteja ei lasketa) lauantaina kotihallilla kolmella startilla. Päivän teemana taisi olla slalomit, ainakin niitä oli jokaiselle radalle tungettu enemmän ja vähemmän. Ei kuulu vahvimpiin osa-alueisiin. :D Ensimmäisellä radalla tuli alas yksi rima, ja toiseen suuntaan tullessa kielto samaiselta hypyltä, ratahenkilön seisoessa keskellä hyppyä. Lopussa tuli yhdestä esteestä ohi, jota en jaksanut jäädä korjaamaan vaan tehtiin rata hyvällä fiiliksellä loppuun. Ja oli muuten hyvä fiilis! Koira kesti hanskassa ja oli ihan kuulolla.
Toinen rata olikin ihan pienesti vain katastrofaalinen. Tuotatuota, päästiin kolme ekaa estettä, jonka jälkeen napattiin hylky - taisin lopettaaa ohjauksenkin. Koitettiin edetä rataa eteenpäin mutta ei tullut kyllä mitään :D koira päästeli höyryjä juosten sinne sun tänne.
Kolmannella pakka pysyi taas kasassa ja koira kulki. Ja ihan super hienosti kulkikin! Reagoi ohjauksiin eikä ollut turhia höyryjäkään päässä. Tehtiin muuten melkein nolla. Tämä melkein nolla kariutui väärin päin suoritettuun putkeen. Hylky tuli puolessa välissä, mutta ohjasin koiran silti vielä loppuun asti parin vaikeankin kohdan läpi! Eräänlainen voitto myös itselle - en lopettanut ohjaamista ja kadottanut asennetta. Ehkä hyvämielisin hylky koskaan!

Perjantaina käytiin hakemassa kisoihin vauhtia hakutreeneistä. Miira oli kameran kanssa mukana, eli kuviakin on joskus tulossa! Ohjaaja ei usko ja luota koiraansa, joka teki ihan mahtavaa etsintää taas. Tyhjiä ei vielä olla otettu, pitäisi ehkä ruveta pikku hiljaa ajattelemaan? Kolme ukkoa, etukulmissa ja keskellä takana. Ensimmäiselle ääni, muille ei apuja. Ensimmäiselle lähtemistä ei avun takia tarvinnut kahta kertaa miettiä. Toisellekin lähti tosi hyvin! Pienen mutkan koukkas matkalla mutta muuten hyvä. Kolmannelle sama. Haju ilmeisesti vähän kiemurteli mutta paineli hyvin ukolle ilman kummempia. Hieno Doni! Ja ohjaaja vois uskoa ja luottaa että koira etsii kyllä.

Sitten siis tokoa. Tehty kunnon treenit eilen(maanantaina) ja tänään. Eilen Simo auttelemassa, tänään yksin. Eilen ohjelmassa merkin vahvistusta, paikkamakuuta, ohjattu ja tunnari. Merkillä vaadin koiraa SUORAAN merkille. Ei mitään banaaniasento kyttäyksillä kylki mua kohti. Ja Doni muisteli että AINIIIN, ja toimii siis. Ohjattua liikkuroituna. Ensin liikkuri vei kapulat, ja palkkasin silti suorasta merkistä. Toisella lähetin hakemaan vasemman, ja ooooo! Vasen tuli! Eipä ollakkaan hetkeen nähty tälläistä ihmettä. Palkkasin kerran vielä merkille. Paikkamakuita tehtiin vähän joka välissä, kolme jättöä ja sivulle tuloa, toimi kaikilla, oikein positiivista! Jaaaa sitten tunnari. Ei enää niin iloista, menee kapuloille, haistelee jotakin ja napsaisee vaan jonkun. Toisella yrittämällä löytyi oma. No otettiimpa ihan alusta. Nyt ainoastaan maistoi väärää, palautti kumminkin oman. Riittävän hyvä lopputunnariksi.


Tänään niin huonon mielen tokot että äääh. Suunnitelmissa ruutu, paikkiksia, ohjattua, kaukot ja tunnari. Ruutu, kaukot ja tunnari oli tarkoitus tehdä lyhyinä yhden toiston juttuina, mutta toisin kävi. Aloitettiin paikkiksella, maahan hyvä, sivulle ei noussut. Uusinta yrityksellä muistui mieleen, joojooo ihan piti nousta poiskin täältä maasta. En vaan ymmärrä mikä tässä ei toimi? Ja miksei? Välillä tekee oikein hyviä ja hyppää tosi hyvin suoraan koskemaan kättä, välillä pomppaa ilmaan, jonka jälkeen koskee(sallittu), mutta välillä sitten jää vaan maahan makaamaan tai hilaa itseään pienillä askelilla kohti istuma-asentoa ja jäätyy puoleen väliin? Mitä mä teeen..... No sitten seuraavaan. Eka parit kontaktitreenit ja merkkitreenit jotka olivat kylläkin hyviä. Sitten tarkoituksena tehdä yksi ruutuun juoksu. Helppoa, kivaa ja simppeliä. Pyh ja pah. Tuotatuota. Lähtee hirrrrveellä vauhdilla kohti ruutua ja heittää liinat kiinni just ennen ruutua? Korjauskäskyllä ruutuun, josta kylläkin seurasi vain kehut ja pois kutsuminen. Eläinkokeita suorittaessa huomasin ongelman olevan sama merkin ja ruudun välimatkasta riippumatta, eli ei edes ole kysymys mistään tiettyyn metrimatkaan tottumisesta. Juupa juu. Taidettiin pienen taistelun jälkeen saada kelpie ruutuun asti. Tästä tauolle ja ajattelemaan. Tauon jälkeen kaukoja. Ensin läheltä, hyvin toimii. Tarkoituksena tehdä yksi kokonainen liike koematkasta. Ajatukseksi jäi. Jos ei vaan nouse niin ei nouse. Maassa on ja siellä pysyy. Paitsi kaksoiskäskyllä. Huoh ja plääh. Väliin ajattelua lyhyemmältä matkalta - toimii, pidennettiin matkaa - ei toimi. Eikä myöskään miun aivot. Ennen on kyllä toiminut. Ohjatussa samat vanhat ongelmat. Juoksee keskelle. Kahdesti. Käskin tylysti vaan koiran kokonaan pois paikalta. Kolmas kerta toden sanoo ja löydettiin tie oikealle kapulalle. Loppuun ruutuun lähetys pallolle. No, kyllähän se sille juoksee.

keskiviikko 6. elokuuta 2014

And it might come true

Jouduin tekemään vähän ilkeät nyt kaikille blogiin kommentointia yrittäville, sanavahvistus on nyt päällä varmaan ainakin viikon verta. Blogiin on hyökännyt viimeisen kuukauden aikana yhteen postaukseen yli tuhansia roskapostikommentteja, eilen taas tyhjensin roskapostikommentit ja 76 viestiä oli sinne taas ilmestynyt... Onneksi sentään blogger estää noiden pääsyn blogiin asti ja stoppaa roskapostikansioon. Katsotaan onko tällä kuurilla mitään vaikutusta.

Mutta asioihin! Me ihan ollaan treenattu paristi ja reipastuttu. Ja mie aloitin autokoulun. Siis minä. Autokoulun. Ihmeitä voi siis tapahtua vielä tämän vuoden puolella ja ehkä mut ihan oikeasti näkee vielä pian auton ratissa. Alan olla aika iloinen! Lauantain kisakirje kolahti laatikkoon(käääks, jänskättää), ja käytiin aksaamassa. Tiistaina tokoiltiin.


Tiistain keskipäivän helle tokoissa Doni taisteli kaukojen, zetan, tunnarin ja paikkamakuun parissa. Suunnittelin kerrankin järjestyksestä ja toistojen määrästä lähtien treenin, jotka pitivät loppujen lopuksi. Aloitettiin kontaktitreeneillä, huippu hyviä! Miksei aina voi olla? Ja sitten tunnari. Matkaa n 40m ja tunnarit koemaisesti rivissä. Molemmat pätkät laukkaa, haisteli hyvin ja palauttikin oikean eikä tullut edes tulitikkuja matkalla. Siispä oikein hyvä! Jatkettiin tekemällä zeta kahdella istumisella ja yhdellä seisomisella, parilla ylimääräisellä mutkalla ja perusasennolla. Stopit hyviä! Perusasennoissa meinasi jäädä vähän pylly ilmaan. Normi seuruun yhteydessä nämäkin toimii, mutta zetassa ei ilmeisesti malta? Tauolle tästä ja tauon jälkeen kaukoja. Ensin pitkästä matkasta yhdet putkeen(8 vaihtoa). Yhdellä seiso-istu vaihdolla meni maahan, muuten vaihdot näyttivät ainakin miun perspektiivistä kivoilta, eikä ollut liikkunut paria senttiä eempää viivalta, jolle sen jätin. Tehtiin läheltä vielä tarkkuutta ja varmuutta. Vauhtia oli, vaihdot tarkkoja, mutta vauhti aiheutti sen ettei malta odottaa käskyjä. Pahin on seisomassa odottaminen. Siitä tekee helposti minkä tahansa vaihdon ennen kuin ehdin edes ajatella. No, tuli sieltä kivojakin. Näiden jälkeen 4min paikkis. Maahanmeno hidas, mutta meni eikä jäänyt jäätymään. Ja ihmeellisyydet seuraavat: __nousi ekalla käskyllä pompun kautta istumaan__ !! Jes. Ensimmäinen onnistunut pitkä paikkis pitkään aikaan. Kestossahan ei ongelmia ole ollut pysyy kyllä kuin liimattu, mutta liima ei tahdo liueta niin paljon että nousisi takaisin sivulle. Loppuun vielä tunnari. Tarkoitus saada onnistuminen myös väsyneeltä koiralta. Mutta ei. Ei onnistu. Ei vaan keskity. Hamuaa kapuloilla mitä sattuu, kävelee riviä edes takaisin, eikä edes haistele. Palautuksesta en taida uskaltaa edes kirjoittaa. Tuo lönkytellen ravilla, tulitikkutehdas avaa ovensa matkalla, tulee sivulle niin kieroon kun kelpie vaaan voi ja tiputtaa. Jes. Tehokuuri tunnaria kaikissa mielentiloissa taitaa odotta oven takana. Saatiin loppuun onneksi yks onnistunut ihan lyhkäseltä matkalta.

Agihallissa sisällä tänään lämmintä +29 ja ilma ei kierrä minnekkään, pidettiin treenit siis ihan lyhkäsinä. Doni teki kääntymisiä, paljon eri korkuisia rimoja, kontakteja ja kovassa vauhdissa kepeille tuloa. Oli ihan pätevä! Kääntyi ihan näppärästi, ja oli varsin kuuliaisella päällä eikä valkkaillut oman pään mukaan mitä tahansa esteitä. Keinu ja puomi toimivat ainakin, rimoja ei tullut alas ja kepeillekkin saatiin monet onnistuneet toistot. Okei, aluksi tuli kerran läpi kepeiltä, mutta seuraavilla ja kaikista suunnita toimi.