Se helppoa on kun reitin oikein ymmärtää

Mitäpäs meille. Kirjoittamisen aloittaminen on tuntunut viime aikoina jotenkin turhan vaikealta. Ehkä pientä ajanpuutetta, mutta myös laiskuutta. Asiaa olisi, mutta loppuosa tökkii. Tekisi mieli myös ulkoiluttaa kameraa useammin, mutta mikä siinä on niin vaikeaa? Hmh. Edellisten hakutreenien jälkeispohdintoina tulossa ainakin tekstiä koiran mielentilasta treenatessa.

pikkusilakka keskittyy

Mutta asioihin! Ollaan treenattu kovaa (ja korkealla), Riskille tuli 5kk täyteen (mihin tämä aika häviää?), käytiin luukuttamassa Orimattilassa yksi upea rata isomman kelpon kanssa ja raahattiin iso osa tavaroista Jyväskylään. Syyskuuta odotellessa. Maanantaina käytiin penturallittelujen jälkeen Mustissa ja Mirrissä valjasostoksilla ja Riskikin sai rukan y-valjaat, Donilta samanlaiset löytyy ja olen tykännyt. Painoa 12,2kg.

Ollaan siis tehty kaikenlaista treenipuolella. Riski on opiskellut kiertämistä myös toiseen suuntaan, ruutua, kapulan palautusta ja pitoa sekä seuraamisjuttuja. Kapulan palautusta ollaan tehty nyt ihan vaan naksulla, odotan kunnes lähtee tulemaan miuta kohta, jonka jälkeen _vaihtelevalla_ nopeudella palkka. Oon liiaksi kehunut heti kun nostaa (sama kun donin merkinkierto-probleema), joten passiivisuudesta jää vain paikoilleen seisomaan kapula suussa. Tähän on saatu jo vähän onnistumisen elkeitä. Ruutuun juokseminen on myös jo aika siistiä koska siellä on ruokaa. Onko mitään parempaa? Parit ruudut on myös tehnyt ilman namikuppia ja sinne se kipittää. Lähinnä ihmettelee että miksi se ruoka tuleekin vasta jälkitoimituksena. Ollaan käyty myös luukuttamassa hallilla putkiralleja ja pikkukelpiehän alkaa tajuamaan kuinka siisti juttu noi putket onkaan. Ensimmäiset kokonaiset puomit sai myös tehdä ihan tutustumismielessä ja eipä paljoa jänskäillyt.

Hakumetsässä käytiin Riskin kanssa ihmettelemässä että mikäs juttu tää oli. Samaa jatkettiin, ukko metsään ja etsimään. Ensimmäinen oli selkeästi liian vaikea. Kävi kerran jo alussa kuusen luona jossa mm oli piilossa. Totesi ettei pääse mistään sen luo (tiheä kuusi) eikä maalimieskään tajunnut ruveta pentua kehumaan... Meni vähän juoksenteluksi ja muiden hajujen etsimiseksi. Menin lopulta varmaan 15m päähän ja rohkaistui työntymään kuusen läpi. Mutta jatketaan. Toisella puolella samalla tavalla. Ensimmäisellä lähti juoksemaan vähän siksakkia kun laskin irti, mutta tuli takaisin, kävelin varmaan 5m metsään jonka jälkeen kelpie upposi kuin junanraiteilla metsään ja suoraan maalimiehen luokse, jes! Tähän oli hyvä fiilis lopettaa, ja yrittää uskotella treenikavereille että tällä jotain voisi saada aikaiseksi.

Niin ja mites sitten Doni? IsoKelpo on ollut myös varsin pätevänä. Sunnuntaina piipahdettiin Orimattilassa agilitykisoissa pitkästä aikaa. Olin ilmoittanut vahingossa molemmille radoille ja jälkeenpäin huomasin vasta toisen olevan hyppäri. Noo. Treeniätreeniä. Aloitettiin siis hyppärillä. Oli astetta liikaa kaikkea. Yliohjaamista, ja välillä vähän luukutettiin liian kovaa. Haettiin vähän touchia hommaan. Ja hylkyhän sieltä napsahti. Agilityradalle paremmilla mielillä. Ja ai että. Doni oot huippu. Tuntui nimittäin ihan superilta olla tuon jätkän kanssa radalla. Tehtiin monta meille vaikeaa kohtaa ihan sujuvasti, ilman yhtään pelastelukalasteluja. Ja sitten. Yksi prkl rima. Ja vielä ihan suoralla linjalla hmh! Vähän jälkikäteen jäi kaivertamaan, mutta positiivista oli todella paljon. Plussana ykkössija, tosiaan sillä femmalla. Etenemä agiradalla 4,94 mikä ei lainkaan huono, varsinkin jos koira pysäytetään (kunnolla) kaikille kontakteille.

Tokopuolella ollaan keskitytty edelleen kierrolta paluuseen ohjaajan passivoituessa ja selän/kyljen kääntäminen on toiminut. Nyt saattaa tulla jo täysiä vaikka seisoisin kohti. Ja vaikkei täysiä niin tulee 90% kerroista. Erikseen ollaan yritetty hahmottaa että ne kapulat voi lla myös edessä. Tähänkin saatu vähän tolkkua ja vissiin ainakin pieni lamppu on syttynyt. Peruuttelun keksin siirtää etupalkalle ja jalkojen väliin. Jes! Peruuttaa suorassa ja takamus ei meinaa lämähtää maahan jokaisella askeleella vaan liikkuu oikeasti taakse. Tehty parit toistot myös sivulla, eikä ainakaan vielä vaikuta ihan mahdottomuudelta siirtää seuraamiseen.

Donikin pääsi hakumetsään, edellisen kerran oltiin kokeessa. Tehtiin pieni kiva treeni. Ukot molemmissa etukulmissa ja kolmas puolipakeneva. Etukulmissa ei mitään ongelmaa, sinne uppoaa ja etsii. Vähän oli siksakannut lopussa, alue ainakin 70m syvä. Pikkuvikoja meille, oli kuitenkin etsinyt aktiivisesti.