Ja taas kului viikko päivitysten välillä, vaikka kuinka yrittäisi muistaa päivittää useammin. Auttais varmaan myös muistamisessa, mitä ollaa tehty ja miten on menny. No, kaivan treenipäiväkirjan esiin ja koitan muistella sen perusteella jotakin. Mitään ihmempiä ei kuitenkaan ole tapahtunut, normaalia arkea. Kuvailin yksi päivä kissajätkiäkin ulkona pitkästä aikaa, joten niistäkin muutama kuva. Jos nyt käydään viime viikko taas ihan järjestyksessä:
Viikonloppuna ei puuhailtu ihmeempiä, oltiin ja lenkkeiltiin sekä vähän olohuone naksutin jumppailuja ja turhia temppuja, maanantaina käytiin Stefin & Rion kanssa lenkkeilemässä sekä tokoilemassa ja tekemässä extempore vähän näyttelyjuttuja. Tiistaina tokoiltiin omalla kentällä, keskiviikkona vapaa päivä, koska ei saatu mistään kyytiä agitreeneihin. Torstaina käytiin pitkästä aikaa hakuilemassa, perjantaina vapaa ja tänään taas tokon parissa.
Maanantaita tosiaan, meidän piti ekaks lähteä vaan lenkkeilemään, päädyttiin sitten mystisesti tapikselle tokoilemaan ja lopulta näyttelyharjoituksiin. Mitään näyttelyharjoituksia en kovin paljoa arvosta, eikä me hyödytä niistä oikeastaan mitenkään, mutta kerran kun paikalla oltiin ja Stefi oli jokatapauksessa jäämässä, niin käytiin mekin sit vähän poukkoilemassa. Doni tokoili ensin vähän seuraamista yleisesti, jääviä peruutellen ja pitempi(5min) piilopaikkis ryhmässä. Seuraaminen oli hyvää, juoksuosuudessakin alkanut olemaan tosi napakka, ei lähde poukkoilemaan, paikka pysyy koko ajan. Oikealle käännökset vaatii vielä treeniä, niissä lähtee vielä vähän haahuamaan. Jäävät ok. Paikkis oli kans hyvä! Ei ihmeempiä kommentoitavaa.
Tiistain tokoissa hitaassa oikean tempon metsästystä, kontaktitreeniä, merkkiä ja ruutua. Hidasta naksuttelin ja koitin löytää omaa rytmiä kävelemiseen, liian hitaassa heittää persus maahan koko ajan ja yhtään liian kovassa vauhdissa alkaa edistää, vaikeeta! Loppuun saatiin ihan nättiä pätkää! Kontaktitreeniä pallolla palkkaillen. Merkkiä koitettiin hioa niin että menis lähemmäs, nyt meinaa jäädä turhan kauas haahuamaan. Varsinkin jos ohjatun kapulat takana, karkailusta ollaan jo päästy *kopkop*. Ruudussa pysy jaloillaan! Ei maastoutunut kertaakaan, hyvähyvä!
Torstaina hakumetsässä pitkästä aikaa. Donille vähän erilaista treeniä, kouluttajat oli käyneet muiden opissa ja nyt taas pää täynnä asioita pohdittavaksi. Saatiin myös vinkkejä esineruudun aloittamiseen, sitäkin pitäis kai ruveta katselemaan.. Elikkä, Donille ensimmäinen äänettömänä haamuna. Näihin se lähtee kuin tykistä ja tekee aika suoran piston, vaikka ihminen olisi liikkunut etemmäs näyttäytymispaikasta. Haukutti melko pitkään ja hyvin haukkuu, siinä ei ole ongelmia ollut. Toinen pisto tehtiin samaan paikkaan, kun olin hakenut Donin ukolta, kävin juottamassa sen keskilinjan alussa ja ooteltiin hetki, jonka jälkeen palattiin samaan lähetyspaikkaan josta edelliselle lähetin. Ukko oli valmiina viereisen kuusen takana. Alkuun lähti hyvin, mutta puolessa välissä iski epätoivo ja jäi haahuamaan. Kutsuin pois ja lähetin uudelleen, nyt eteni tosi suoraan ja löysi! Palkka ilman haukkua ja autoon. Toisella kierroksella alotettiin siihen mihin jäätiin. Lähetys samasta paikasta valmiille ukolle. Alkuun haahuili taas, eikä lähtenyt paria kymmentä metriä kauemmas. Pari kertaa pyysin takaisin. Viimeisellä lähetyksellä eteni tosi hyvin, jäi parinkymmenen metrin päähän ukosta toljottamaan miuta ja hetken päästä lähti ilman apuja ja suoraan ukolle! Viimeisellä vielä äänettömälle haamulle ihan takalaitaan ja haukutti niin pitkään kun kerkesin paikalle. Tosi hieno jätkä!
Linssiludekin tahtoi kuvaan! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti