Molemmat tunnetaa et jotai rinnassa hehkuu

Viikkoon mahtuu paljon asiaa! Tärkeimpänä, Doni liittyi takaisin lomailun jälkeen Jyväskylän kokoonpanoon ja vietti keskiviikkona synttäreitään. Paljon onnea vielä, maailman paras reikäpää 6v!

Tokotreeneistä ollaan pidetty pientä paussia ja muutenkin pitää vähän jotain loman kaltaista ja normiviikkoihin verrattuna muutama vapaapäivä enemmän. Ollaan koko kevät ja alkukesä painettu sellaista vauhtia menemään, että vapaapäivät tekee hyvää varmasti jokaiselle. Torstaina työpäivän jälkeen laskeskelin, että edellisestä kunnon vapaasta ihmiselle on 10 päivää. Ja perjantaina oltiinkin jo treenaamassa ja lauantaina 20km päiväreissulla kansallispuistossa. Mitä sitä muuta ihminen jaksaakseen tarvitsee, kunhan on aurinkoa ja maailman hienoimmat koirat. Niillä jaksaa.

Doni on ehtinyt tehdä yhden tokotreenin, Riski yhdet tokon kokeenomaiset, yhden paimennuspäivän ja yhdet aksatreenit. Donin tokotreeniin kuului lähinnä hengailua ihmisen kanssa ja yksi tunnari. Ihan lupaavalta vaikutti, tosin helle hyydyttää Donin nopeasti, varsinkin kun nämä hengailutreenit eivät ole viretilaltaan mitään ääripäätä (vrt. normaalit "juokse sinne ja takaisin"-treenit). Riskin kanssa käytiin viikko sitten Laukaassa testaamassa SM-nurmi Donia varten. Hyvin toimii, hieno paikka! Riski veti ALOn setin läpi varsin mallikkaasti ja innostuin ilmoittamaan sen vielä alokkaan kokeeseen ensi viikolle. Käydään sittenkin pari kertaa vielä ennen avoimeen pomppaamista. Avoin on kuitenkin vielä sen verran kesken, niin hyvä rakennella vielä koerutiineita alossa.

Ja tosiaan, päästiin starttaamaan paimennuskausikin, siistiä! Tätä ollaan odotettu. Ohjaaja oli tosin aika kuutamolla ja jäässä talven jälkeen, lampaat tuntuivat kovin liukkailta ja koira katoavaiselta. Se koira oli kuitenkin ihan huisin pätevä talvenkin jälkeen. Nyt on eväitä taas jatkoon, keskiviikkona uudestaan!




Juhannuspäivää ei vietetty sohvalla makoilemalla, vaan pakattiin eväät ja hyttysmyrkky reppuun ja kelpiet kyytiin. Suunnaksi otettiin Pyhä-Häkin kansallispuisto Saarijärveltä ja valikoitiin hellettä uhaten pisin mahdollinen, 18km reitti.



Hienot olivat maisemat sekä puitteet! Paljon pitkospuuta ja vanhaa metsää. Metsässä oli sopivan viileää, ja pieniä pilkahduksia lukuunottamatta aurinkokin ilmestyi vasta loppumatkasta. Reitillä oli paljon suota ja ojia eli täydellisiä viilennyspaikkoja koirille! Riski kahlasi vähintään jokaisessa lätäkössä ja mutaojassa, Doni lähinnä kasteli tassuja ja joi. Reitti kulki puolen välin jälkeen reilun kilometrin verran lammen rantaa, pääsivät koirat uimaankin kaiken lisäksi. Päivä oli hyvin valikoitu, alkumatkasta tuli vastaan kaksi muuta lenkkeilijää ja laavulle saapui makkaroita paistaessa joukko läheiseltä mökiltä. Ei siis kovin ruuhkaisaa. Aikaa kului 5h 30min pysähdyksineen. Loppumatkasta alkoi olla jo vähän väsynyttä kelpietä ja tänään ollaankin lähinnä nukuttu. Alla turistikelpojen puhelinlaatuisia poseerauksia reitiltä.