sunnuntai 12. elokuuta 2012

Tasan sata

Sadas julkaistu blogipäivitys ja 57 lukijaa, ei voi muuta sanoa kuin vau! En voi olla kuin positiivisesti yllättynyt, oon jaksanut kirjottaa sata enemmän tai vähemmän sisällöllistä päivitystä vajaaseen kahteen vuoteen. Ja meillä on jo 57 lukijaa, eli siis jotkut vielä lukevatkin näitä juttuja :D Kiitokset kaikille lukijoille! Jos sitten vaikka vähän videopainoitteisempaa postausta sekä oheen kisaraporttia viime tiistailta. Nyt alkaa olla kesälomatkin lusittu ja huomenna olisikin palattava taas koulun penkeille ja heti lauantaina suunnataan mikkeliin kisaamaan kolmen radan verran.

Jos alotetaan mein viime viikkosista tokotreeneistä. Ekassa pätkässä ihan semi mukavaa seuruuta (pomppi juoksuun lähdössä), tokassa treenimäärään suhteutetuna upea ohjattu nouto, kolmannessa mukavat kaukot(viimeisessä m-s vaihdossa tulin ehkä 1,5m päähän koirasta) ja viimosessa hyppynouto.

Niin ja sitten Kotkan meininkeihin. Pyörähdettiin siis tiistaina Donin kanssa Kotkan iltakisoissa kahdella radalla vähän fiilistelemässä kisaamista pitkästä aikaa. Kiteytettynä hyvin kulki! Ensimmäinen rata oli hyppyrata ja toinen agirata. Molemmilla radoilla tuomarina Anne Savioja. Kivoja ratoja ja hyvin kulki kelpie. Ohjaaja oli tosin vähän hukassa ajoittain ja kelpie kadotti molemmilla radoilla kepit. Tiedetäämpä mitä treenataan. 

Ekarata tuntu jo rataantutustumisessa aika jännältä. Ja ite rata meni vähän hakemiseks. Alku oli ruma koska otin liian tiukkaan haltuun enkä meinannut laskea hyppäämään. Ja kepeillä tapahtui jotain mitä en ihan odottanut. Yritin jarruttaa ennen kun laskin kepeille mutta reagoi vaan tosi pienesti ja alotti tokasta. Korjasin ja yks väli jäi välistä. Kolmas kerta toden sanoo ja lähti toimimaan. Putkelle asti ihan ok menoa mutta siellä ohjaaja oli vaan sen muutaman sekunnin myöhässä ja heitteli koiraa minne sattuu ja Doni hyppäs putken jälkeisen hypyn takasin. Huppista. Loppuun ihan nättiä.


Tokarata tuntu jo rataan tutustumisessa kivemmalta kuin eka rata. Ensimmäinen pahempi moka tapahtuikin sitten jo heti kolmos esteen jälkeen. Ohjaaja unohti ottaa kelpien haltuun ja Doni sinkosi kepeille. Asia jota en ees ajatellut tapahtuvan rataantutustumisessa. Kepeille asti kulki hyvin kunnes iski eka radalla ilmeentynyt aivopieru ja haki kepit vasta tokaan väliin. Muuten loppurata mainiota menoa ja kontaktit toimi ilman mitään ongelmia! 

Ihan tyytyväisenä lähdettiin ajelemaan kotiin vaikkei mitään tullutkaan, ensi lauantaina uutta matoa koukkuun kolmen radan verran mikkelissä! Ja treenatakkin pitäis..

7 kommenttia:

  1. Voi hitto kun tulee taas kerran niin hirvee kisainto näitä lukiessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä välitä, miunkin tekis mieli ilmoa jokaisiin kisoihin mitä vastaan tulee :D

      Poista
  2. "Tshhhhhhshshsh" <3

    VastaaPoista
  3. Teidän tekemisessä on sitä fiilistä ja asennetta, jota uupuu monesta kelpikoirakosta ja muistakin roduista, pitäkää siitä kiinni! Doni on muutenkin varsin mukavan oloinen kelpie, harmittava lonkkatulos vain jalostuskäyttöä ajatellen :(

    Kiitos tunnustuksesta/haasteesta, mukava yllätys :)

    VastaaPoista