SBCAKn yleisleiri 2012

Huhhuijaa, ja taas takaisin kotona. Takana siis tän vuoden bortsu & kelpie yhdistyksen kesäleiri. Torstaista sunnuntaihin mukavassa seurassa treenaillen. Ihmiset ja koirat oli oikein mukavia, isot kiitokset vielä kaikille mukana olleille mukavasta leiristä! :) Ens vuonna toivottavasti uudelleen. 

Meidän lajiksi lajikirjosta valikoitui ylläri tietenkin, agility. Torstaina vaan hengailtiin ja tutustuttiin toisiimme. Perjantaina aloitettiin sitten ahkera koko päivän treenaus, ja samaan malliin jatkettiin lauantainakin. Sunnuntain puolipäiväinen vietettiin tokon parissa. Agilitykouluttajana meillä oli Ville Liukka ja sunnuntaina tokoiltiin Jaana Oravan ohjauksessa. 

Meidän huoneen majoittujien yhteiskuvakin saatiin otettuna. Samassa huoneessa meidän kanssa majoittautuivat(vasemmalta oikealle) bordercollie uros Kaapo, bordercollie narttu Keena sekä bordercollie uros Osmo. Kaikista postauksen kuvista isot kiitokset Linnealle! :)

alla perjantain yksi perjantain rata(vaaleat neliöt) ja ylhäällä lauantain viimeinen rata(molemmat pallot)

Perjantai iltapäivän ratoja (valkoiset pallot ja neliöt)

 Perjantaina siis aloitettiin aksailuilla. Meidän ryhmässä oli meidän lisäksi ainoastaan 5 muuta koirakkoa, joten saatiin koko ajan tehokasta koulutusta, eikä ollut tosiaan kiire minnekkään niin saatiin vielä normaalia enemmän viilata pilkkua. Aamupäivästä tehtiin mukavan simppelejä ratoja, kateltiin pääosin vaan koirakkojen taitotasoa. Iltapäivän radat olikin vähän haastavampia ja suurimmaksi ongelmaksi meillä osoittautui ehkä toi alku. Ykköshypyn sain pyöritettyä nätisti pakkovalssilla, mutta kakkoshyppy tuotti ongelmia. Aluksi ohjaaja ei osannut ohjata ja sitten kun saatiin ohjaaja kartalle niin kelpie kävi jo vähän "väyh!"- moodilla eikä meinannut kuunnella ohjausta. Mutta kuten alakuvasta näkyy, saatiin kelpie kuitenkin kääntyilemään! :D 

Perjantain tuloksena siis paljon, paljon vinkkejä kelpien kääntämiseen ja linjaamiseen hypyille ja saatiin jopa kelpie kääntyilemään aika kätsästi ja loppuajasta osasinkin jopa kääntää sitä ja meno näytti heti paljon paremmalta kun hypyillä Doni ei lentänyt kymmentä metriä esteen taakse. Ainiin, ja yhdet hampaanjäljet ohjaajalle joka tunki sormensa kelpien suuhun kun se vähän suuttui. 

 Lauantaina muisteltiin perjantain oppeja Donin kääntämisestä ja koutsikin kehui että oltiin kulma heti yön aikana otettu edellisen päivän vinkit hyötykäyttöön. Lauantaina kateltiin vähän kontakteja ja keppejä, joissa ei meidän osalta ollut mitään moittimista. Hienot kontaktit sekä kepit. Ite en kyllä ollut keppeihin niin tyytyväinen, suletusta ja suorasta haki tosi näpsäkästi mutta yli 45 asteen avoimesta kulmasta alkoi työntymään herkästi toiseen väliin. Treeniä, treeniä, niin ehkä saadaan taas avokulmatkin toimimaan. 

Ja sitten ratoihin. Kateltiin alkuun vähän slalomeita ja välistävetoja(ah, nehän olikin ne mun lempparit). ja saatiinkin sitten selviteltyä meidän toistakin ongelmaa, elikkä vastakättä. Tai no sen toimimattomuutta. Doni kyllä lukee vastakättä mutta aika heikosti, ja saatiinkin vinkkejä miten saatais vahvistettua vastakättä treenatessa, jotta se sitten osaisi tulla siihen paremmin. Slalomit toimi melko hyvin, välistävedot ei lähestulkoon ollenkaan. Mutta tästä jatketaan. Niin ja sitten ne treenit jotka näyttivät tältä(valkoiset pallot): 

Ja sitten loppuun sunnuntain tokoja. Meillä oli vähän ongelmia kun en keksinyt mitkä ois meidän ongelmat joihin kaivattaisiin apua. Päätin kuitenkin treenata sitten seuraamisen juoksuosuuksia, liikkuroitua seuraamista ja ruutua. 

Saatiin myös muiden treenaajien kautta vähän neuvoja meidän avo-hyppyyn, Doni siis pysähtyy melkein kiinni esteeseen, joka johtaa sitten rumaan takaisinpäin hyppyyn sekä yleisemmin kolautukseen. Katsotaan mitä saadaan aikaseks tän kanssa. 

Juoksuosuuksissa meidän ongelma oli siis pomppuloikka eläin. Etenkin pitemmät juoksuosuudet aiheuttaa kenguru efektiä. Saatiin neuvoksi tehdä muutaman askeleen juoksupätkiä ja palkka suoraan juoksusta. Ja mielummin namilla ja kehulla kuin lelulla. 

Liikkuroitua seuraamista tehtiin muuten vaan kun ohjaajalla on vähän suunnat hukassa ja sitä rataa. Ruutu olikin sitten meidän ehkä suurin ongelma. Kyllähän Doni löytää ruutuun, mutta harvemmin keskelle. Se ajautuu useasti vasempaan reunaan ja sitä kautta saan olla aina miettimässä että onkohan se siellä vai ei. Saatiin komennoksi vaan sijoittaa joku pienempi kosketusalusta hiukan keskipistettä taaemmas. Kosketusalusta siis sellaista mallia joka ei näy kun vasta kun metriä ennen ruutua. Ja naksu kehiin ja naksutellen katellaan vähän oikeaa paikkaa. Toivottavasti näillä opeilla alkais löytyä kelpiekin ruudusta eikä vasemman nauhan päältä. 

Oli kyllä tehokas leiri! Näki kyllä meidän lauantain viimesistä agiliitelyistä että jotain on tehty ja ohjaajakin ohjaa. Saatiin kyllä paljon, paljon vinkkejä molempien lajien treenaukseen. Näistä on hyvä jatkaa. Maanantaina oli kyllä koira vielä ihan väsynyt ja niin oli ohjaajakin. Loppuun vielä yhteispotrettia, vasemmalta oikealle: Valo-kelpie, Doni, Kaapo -bc, Osmo -bc ja Keena -bc.