Näytetään tekstit, joissa on tunniste agilitykilpailut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste agilitykilpailut. Näytä kaikki tekstit

tiistai 13. syyskuuta 2016

Reissussa, Kuusamo

Koska kuvia ja tarinaa reissusta olisi vaikka kuinka moneen postaukseen niin täytyy varmaan yrittää vähän jaotella. Vaellustekstiä siis tulossa myöhemmin, stay tuned!



Perjantaina, 2.9 otettiin siis suunta kohti pohjoista. Autoon sullottiin kelpojen lisäksi viikon roinat, agilityvarusteet, kisakirjat ja vaellusvermeet. Ensimmäisenä etappina Kuusamo ja Riskin pentuetapaaminen! Matka-aikaa kertyi hiukan vajaa 7h ja selvittiin parilla vessatauolla ja yhdellä ruokapysähdyksellä. Kelpietkin pääsivät Oulun kohdilla pienelle ulkoilulle ja verryttelemään koipiaan. Poroja alkoi ilmestyä tien laidoille melkein heti Oulun ohittamisen jälkeen, hurjaa! "Etelän ihmisenä" on vaikea uskoa, että on ihan arkipäivää jarrutella ja väistellä tiellä käyskenteleviä poroja.



Rukalla oltiin perillä neljän aikaan, ja siellä meitä olivatkin jo vastassa Riskin emä- ja isä -koirat omistajineen ja paikalle saapui myös kolme Riskin neljästä veljestä. Vähän piti alkuun junnupoikien hihnassa päristä toisilleen, mutta vapaaksi päästyään koko poppoo juoksenteli tyytyväisinä ympäriinsä. Oli ihana nähdä! Riskin veljeksistä kaksi aloitti myös kisauransa viikonlopun hyppyradoilla, joten hyvästä seurasta saatiin nauttia koko viikonloppu. Majoituttiin samassa mökissä yhden veljeksen kanssa ja pojat pääsivätkin vielä uudelleen viikonlopun aikana rallaamaan.



Illaksi olikin tiedossa jo ensimmäinen agilitystartti, joten käytiin heittämässä tavarat mökille ja siitä kisapaikkaa ihastelemaan. Kisat järjestettiin ensimmäistä kertaa tässä mittakaavassa Rukan Roihurallit nimellä. Tarjolla oli koko viikonlopun aikana kaikille luokille 5 starttia ja joukkuerata. Olosuhteet olivat kyllä upeat: hyvä pohjainen kenttä aivan Ruka-tunturin juurella, tilaa yleisölle, mukava fiilis ja tietenkään lenkkimaastoja unohtamatta. Toivottavasti saataisiin olla ensi syksynäkin kisaamassa! 



Doni sai juosta viikonlopun aikana kaikki 5 rataa. Tuomareina Eija ja Tomas Berglund. Oikeastaan kaikki radoista olivat rataprofiileiltaan oikein miellyttäviä ja mukavia. Ei tarvinnut vedellä ranteita auki jo rataantutustuessa. Rimat maksi kolmosilla koko viikonlopun 55cm, mikä oli aika suuri positiivinen yllätys. Mitään sen tarkenmaa kisa-analyysia en ala räpeltämään kasaan. Videoita löytyy kolmelta radalta ja mie niiiin tykkään tuosta koirasta. Eihän se käänny täydellisesti, sen ohjaaja on hidas, myöhässä ja epäselvä ja kelpie ottaa ilon irti aina kun vaan pieninkin mahdollisuus tarjotaan. Pipon löysentäminen oli kuitenkin ihan aiheellista, nyt me nautittiin. Me kyettiin tekemään kolme ehjää rataa viidestä. Ja meillä oli kivaa. Ihan rehellisesti, ei edes haittaa että tehtiin neljä hylkyä. Vuosi sitten olin myymässä koiraa ja lenkkareita tälläisten jälkeen. Nyt harkitsen uusia kisailmoja. 






Vasemmalta: Repe, emä Ressu, isä Pate, Tykky, Riski ja Musti

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Kun aurinko nousee on pakko liikkua


Tänään on Riskillä vapaapäivä ja Doni pääsee tuuraamaan sitä agitrreeneihin. Riski on onnellinen pieni (tai siis suuri) sohvanvaltaaja, joka on kyllä vapaapäivänsä ansainnut. Ettei kuitenkaan ihan löhöilyksi mene, niin käytiin kuitenkin reippailemassa pitkä metsälenkki aamusta.



Lähes kahteen viikkoon taas venynyt päivitystahti ei yhtään ainakaan auta muistelemaan menneitä. Riski on ehtinyt joka paikkaan, Doni palannut Jyväskylän vahvuuteen ja kerennyt sekin vaikka ja taas minne. Riski pääsi tutustumaan bussimatkailuun ja reissasi perheen toisen ihmisolennon kanssa maalle ja mökille. Oli osannut kuuleman mukaan käyttäytyä varsin fiksusti, mitä nyt oli yrittänyt ryömiä alkumatkasta moikkaamaan edessä istuvaa. Mökilläkin oli ollut porukoiden mukaan ihan miellyttävä, saanut hepuliralleja pihanurtsilla ja yöllä vallannut puolet sängystä. 

Riski on päässyt tokotreenien lisäksi hakumetsään, agilitykentälle ja paimentamaan ja viikonlopulle tiedossa leireilyä kelpiejoukossa. Doni on myös palannut tauoltaan tokotreeneihin, agilitykisoihin ja hakumetsään. Huhhuh. On siinä ihan tarpeeksi ohjelmaa kahdelle kelpolle ja vain yhdelle ihmiselle.


Tokojutut säästän suosiolla omaan postaukseensa. Riskin AVO-treenit vaativat vähintään romaanin mittaisen yhteenvedon että missä mennään minkäkin kanssa. Aloitetaan vaikka käänteisessä järjestyksessä eilisistä hakutreeneistä. Käytännönsyistä (en viitsi jättää Donia yksin, kun ei ole varmuutta osaisiko se käyttäytyä) molemmat koirat olivat mukana ja molemmat saivatkin treenata. Doni aloitti, 4 mkuaalimiestä ja välissä pari tyhjää. Pelitti ihan hurjan hyvin! Nyt umppari oli auki ja aloitti silläkin ilmaisun ihan normaalisti. Ensimmäisen tyhjän teki aika piikkinä, mutta upposi takarajalle asti kuin juna raiteillaan. Toinen tyhjä oli siisti laatikko, senkin luukutti ainakin riittävän syvällä. Kaikki löydöt hyviä ja työskenteli hurjan hyvin, vaikka yksi maalimies olikin varmaan 30m aluetta taaksepäin kunnon ryteikön takana. Kyllä sillä nenä nähtävästi pelittää.

Riski puuhasi pelkät lyhyet treenit, pelkästään 3 ukkoa, valmiina piiloissa noin puolessa välissä aluetta, jotta näen kehua kun ottaa rullan. Keskimmäiselle jäi seisomaan rulla suussa ja koitti tarjota takaisin maalimiehelle, mutta kutsusta lähti tuomaan. Muilla otti nätisti rullan ja lähti tuomaan samantien. Nyt jätin namittamisen rullantuonnista pois ja pelkät kehut, koira liinaan ja "näytä". Kaikilla näytöillä vei suoraan täyttä vauhtia maalimiehelle, jolta palkka. Hurjan hyvät treenit, molemmille!


Paimentamassa käytiin viime viikolla Muuramessa Hannan kanssa. Olipas taas siistiä! Riski oli ensimmäistä kertaa alusta asti ihan hurjan pätevänä kuulolla ja hallinnassa, ei tarvinnut kertaakaan keskustella maahanmenoista tai rynnimisestä. Paimennusflow. Tehtiin suuntien opettelua ja ihan peruskuljetusta. Tuli hankittua 5 kerran sarjakortti, joten täytynee muistaa sopia käyntejä useammin!


Ainiin ja vielä ne agilityt! Riski on käynyt ryhmätreeneissä ja vahvistettu yksittäisiä esteitä. Rengas ja pituus alkavat olla jo aika hyvin hallinnassa, rengas vaatii vähän lisää treeniä ennen kuin uskallan liittää radalle, mutta pituutta ollaan radalla jo tehty. Doni hoitaa sitten sen kisaamispuolen. ;) Laukaalla ralliteltiin 3 radan verran, HYL-15-15. Jälkimmäisillä molemmilla 2 kieltoa ja 1 rima, molemmilla vieläpä pari sek yliaikaa, ohhoh. Oli kyllä tiukat ihanneajat, mutta meillä meni ihan useampia sekunteja kyllä noihin säätämisiin. Pitää kyllä olla tyytyväinen, koira kulki hyvin ja oli kaikin puolin oikein mukava kisakaveri! Kisoista ei ole videotodisteita, mutta alla pieni pätkä meidän instasta ja viime viikon treeneistä.

Video, jonka Veera (@zergggiew) julkaisi




keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Kiireistä elämää


Sinne, tänne ja tuonne. Siinä oikeastaan koko toukokuun teema. ;) Kesää kohden ja kalenteri täyttyy uhkaavasti. Kerettiin onneksi nauttia viime viikolla oikein kunnolla kauniista, koirat pääsivät starttaamaan uimakauden ja ihminen hankki kauniin keväisen rusketuksen (=punoituksen). Huomenna suunnataankin auton nokka kohti länsi-rannikkoa ja näyttelyturneeta! Idea hyvä, onneksi päästään näkemään myös kavereita, ihan pelkkien näyttelyjen takia ei ehkä tulisi ajeltua. Mukava pidennetty viikonloppu siis todennäköisesti tiedossa, vaikkei tuloksilla juhlittaisikaan. Pakko tosin myöntää, että kyllä se viimeinen serti houkuttelisi.

Ja niin kuin kuvat paljastavat, Doni palasi kaupunkilomailemaan meidän luo. Vietettiin viikonloppu Lemillä ja ehdittiin kaiken muun touhuamisen ohella käydä juoksemassa kolme starttia agilityä ja testaamassa Riskin saalisviettiä. Ja agility oli muuten kivaa! Kolme kivaa rataa ja kaksi tulosta! Ensimmäisellä radalla haettiin vähän tatsia taas hommaan, mutta taisteltiin kuitenkin 15vp maaliin. Toinen rata alkoi hyvin ja päättyi ohjaajan unohduksiin, kolmannella tykitettiin sairaan siisti rata! Aalta taas hölmö kielto kun lähti miun liikkeen mukaan.



Agikisoista kurvattiin suoraan tapiksen kentälle. Siellä järjestettiin viettitestaus tyyppinen tapahtuma, jossa spl maalimies leikitti koiraa. Riski pääsi siis vähän ihmettelemään, että mikäs juttu tää tälläinen on. Vähän alkuun jännitin itse lähteekö Riski leikkimään täysin vieraan miehen kanssa. Turhaan jännitin, Riski tuli kentälle ihan häntä pystyssä ja innoissaan. Maalimiehen kanssa se leikki jopa paremmin ja hurjemmin kuin miun kanssa. Puruote oli kuulemma hyvä ja omaa erinomaisen saalisvietin. Kokeiltiin myös, että lähteekö haukkumaan maalimiestä. Alkuun haukku oli vähän sellaista "jänskäää, appuuuaa" ja pakitti haukkuessaan. Hyvin kuitenkin tsemppasi kehuessa ja sai iskeä patukkaan kiinni aina kuin haukkui kunnolla maalimiestä päin. Hurjan hieno pikkukelps! Saatiin myös paljon konkreettisia vinkkejä leikkiin liittyen, kannatti lähteä!


Jottei liian tylsäksi kävisi niin menin ilmoittamaan Donin aika extempore tiistai-illalle tokokokeeseen. Jos vaikka lopputulemana toteaisi, että onneksi tuli varattua myös muutama muu koepaikka. Ei siis juhlittu ykkösellä. Tuomarina oli Riitta Räsänen, ihan uusi tuttavuus meille. Jäi lopulta hyvä fiilis, käski ohjaajaa hymyilemään toisen setin alkuun, kun ensimmäisessä setissä taisi olla hymy ja hymyn aiheet vähissä. Pisteet ja pistemenetykset aiheellisia.

Doni oli koepaikalla oikein mukavan tuntuinen ja kivasti hanskassa. Toisessa liikkeessä, kaukoissa, iski kuitenkin kelpien nenään vastustamattoman ihana haju ja unohtui koko ympäröivä maailma ja itseasiassa koko ensimmäinen setti meni lopulta kelpien kaivelemiseen haju-kuplastaan. Kyllä, teki mieli vähän ravistella. Donihan ei normaalisti treenatessa ole kiinnostunut hajuista, saattaahan se jotain haistella, mutta lopettaa kyllä heti käskystä ja palaa normaalisti hommiin ja unohtaa hajunsa. Nyt ei tapahtunut unohdusta. Pisteet suoritusjärkässä

Tunnistusnouto 9
   Noh... Lähti hyvin ja sievästi, haistelu oli hidas. Merkkasi kyllä oman, mutta kävi rivin silti vielä läpi hitaasti. Palautus laukalla! (y) 
Kaukot 0 
   Ja siitä alamäki alkoi. Istumaan hyvä, siitä seisomaan hyvä. Maahan lähti menemään hyvin ja sitten iski haju ja tekeminen loppui. 
Zeta 0 
   Ei tietoakaan tekemisestä. Koira ihan kuutamolla. Jätin kesken ensimmäisen suoran jälkeen. 
Seuraaaminen 7 
  Hyvää pätkää ja hyvin paljon myös huonoa, jätätti ja haahuili. Paransi puolen välin jälkeen ja teki lopun omalla tasollaan. 
Ruutu 0 
  Eteenmenossa kurvasi aivan väärään suuntaan, eikä mitään toivoa korjauksesta. Loppu hyvä. 

Tauko tähän väliin, kelpie konttiin keräilemään ajatuksia. Ennen toista settiä pari seuruupätkää asenteella ja haukutus.

Ohjattu 10
   *Ja tähän joku biletys-hymiö* Jes ihan huippu! Tuijotti miuta koko liikkeen alun. Kerran nopea vilkaisu liikkuriin, mutta siirsi samantien katseen miuhun takaisin. Itse liike tosi hieno. 
Luoksetulo 6
   Hidas stoppi ja maahan tuplakäsky. Ei edes harmittanut, koska alku oli hyvä, odotti nätisti ja loppuosa oli siisti. 
Kiertonouto 9,5
   "Tekee toiseen suuntaan laajemman kaaren" Pyyyyh, hieno se oli! Hiljainen ja upea istumisen stoppi. 

Paikkaistuminen 9,5
   Korjasi kerran yhtä tassua.
Paikkamakuu ja luoksetulo 8,5
  Hidas maahan, mutta ekalla! Eteen vino ja sivulla vino. 







maanantai 18. huhtikuuta 2016

Is it fast enough so we can fly away

Samaa teemaa jatketaan, eli iloista fiilistä agilityn parissa! Kannatti pitää taukoa ja saavuttaa kaikki tavoitteet tämän lajin kannalta, poistui kaikki jännittäminen ja tulospaineet korvan takaa huutelemasta. Oli ihan huippu kivaa kisata Donin kanssa! Ei yhtään ärsyttänyt, koira ei käynyt kierroksilla ja vaikka ei nyt ihan mennyt niin kuin opetetaan, niin oli ihan hurjan hyvä fiilis. Aika suuri henkinen voitto. Agilitymörkö selätetty kera luottopojan. On se vaan aika koira. <3 


Mitään sen suurempaa kisaraporttia ei ole tarjolla. Tuloksia tehtiin siellä henkisellä puolella, eikä ne oikeatkaan tulokset kaukana olleet! Doni oli tosi kivassa mielentilassa. Mitä nyt ensimmäisellä radalla (oli aika kieputusta näin muutenkin hukassa olevalle ohjaajalle) kelpiestä lähti vähän ääntä. Ei kuitenkaan yhtään mitään hölmöilyjä eikä pikkurillin heilautuksesta sinkoiluja. Suoritettiin esteet noin aikalailla järjestyksessä ja melkein niin paljon kuin oli tarkoituskin. Agiradat sitä paitsi tuntuivatkin ihan agilityltä ja rullasivat d radan aalta eksymistä ja b radan paria kieltoa lukuunottamatta hienosti. Alla videot, kiitokset kepolle kuvaamisesta ja seurasta.





sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Tonttukelpojen joulu




"Koiria ei vahingoitettu kuvauksissa" - Itseasiassa kumpaakaan ei kovin suuresti järkyttäneet moiset asusteet. Josko ensi jouluna Doni tienaisi viikkorahansa joulupukkina, Riski voisi olla pukin ylipirteä tonttu apulainen.

Jouluna oltiin vaan ja löhöiltiin, sukuloitiin ja kelpot saivat kulkea mukana. Riskikin osasi käyttäytyä ihan mukavasti kongiaan natustellen. Donin mielestä pakettien repiminen ja silppuaminen on huippuhauskaa ja fiksusta aikuisesta kuorituu totaalinen kakara. Riski oli tyytyväinen jo ensimmäisestä paketista löytyneeseen jättiluuhun, jota tyytyikin syömään koko illan. Ja sillä aikaa Doni ehti avata kaikki Riskinkin paketit. Iloa kaikille. :D Paketeista löytynyt ultraääni vinkulelu oli toivottu lahja etenkin ihmisen korville. Ilmeisesti näyttää myös toimivan kun Riski sillä ihan innoissaan leikkii. Mitään erikoista ei paketeista löytynyt, herkkuja pojille ja kissoille sekä tietysti parit uudet lelut. Etukäteislahjoiksi tontut olivat käyneet toimittamassa Riskille jo ahmimisenestokupin (rääkkäystä terkuin Riski) ja ihanan violetin peruspompan. Näillä kelpaa!


Kerettiinhän me tietysti kisaillakin, ja vähän treenatakin. Maanantaina pyörähdettiin Taitavien Tassujen mätsärissä Riskin kanssa. Pikkumies oli oikein fiksulla päällä ja malttoi olla ja käyttäytyä. Kokoomassa juostessa täytyi sanoa pari kertaa RÄYH ihmiselle kun ei meinannut namia ilmeisesti tippua tarpeeksi. ;) Riski olikin mukavaksi yllätykseksi pentujen punaisten 1. ja lopulta BIS3. Hieno tyyppi! 


Joulun aikaan tehtiin pihalla tunnarin alkeita Riskin kanssa ja Doni jatkoi "nätisti kapuloille"-treenejä. Molemmat oikein päteviä omilla tasoillaan. :D Riski lähinnä etsii vasta omaa heinikon/lehtien/oksien seasta. Häiriönä olen jo lisännyt pussillisen/laatikollisen lähelle. Hyvin antaa niiden olla ja malttaa etsiä omaa.

Molemmat saaneet myös agiliidellä! Donin kanssa käytiin tapaninpäivänä laun epiksissä sulattelemassa joulunkinkkuja. Doni sai rallatella sekä ykkösten että 2-3 luokan radat. Mukavat juoksupätkät ja Doni oli jälleen ihan liekeissä kun pääsi taas pitkästä aikaa liitelemään! Kiitos Marika ja Juuli videoista!



Ja ettei täysin Riskiä syrjittäisi aksailuissa, niin tapanin iltana ajeltiin takaisin Jyväskylään ja heti seuraavana aamuna näillä kulmilla epiksiin. ;) Oli tarjolla kakaralle putkirallia niin täytyihän sitä lähteä. Hurjan ylpeä saa olla! Ei aiemmin olla tehny näin pitkää pätkää, mutta Riski loistaa! Ensimmäisellä radalla oli vähän kelpolla räyhräyh olo, mutta uusinnassa oltiin jo hiljaa ja osuttiin oikeille esteillekin. Tässä uusinnasta video. Tuloksena kymppi parista kiellosta.









maanantai 30. marraskuuta 2015

Kisakauden päätös ja tokoasiaa



Täytyy varmaan avautua treeneistäkin. Pojat ovat olleet hienoja, molemmat! Itseasiassa kerettiin pyörähtää yksissä kisoissakin! Nyt alkaa olla vuoden kisat pulkassa, Joulukuun kalenteria yritin katsella, mutta tyhjältä näyttää. Taidetaan treenailla, josko tammikuussa mentäis testaamaan jälleen EVLn tilannetta.


Aloiteltaisiinko vaikka aksapuolesta. Doni pääsi muutaman kerran viime viikolla treenaamaan, ja voi pienen kelpien onnellisuutta. <3 Doni oli varsin kuuliaisella ja fiksulla päällä eikä tietoakaan aivottomasta rallaamisesta. Ihan hyvä alku siis, kun sunnuntaille olin naputellut JATin kisoihin ilmot menemään. Tehtiin viikolla yhtenä päivänä ratatreeniä, joka sujui varsin kivuttomasti. Lisäksi hinkkailtiin pieniä tekniikkaräpellyksiä, lhinnä muistuteltiin puomille vähän vauhtia, keppikulmia ja takaakiertojen ohjauksia. Niin kuin treenikaverille totesin, ei yhtään hävetä lähteä kolmosten sekaan rallaamaan. 

 Kisapäivänä tuli taas ihana helpotus, ei jännitä yhtään. On jotenkin helpottava tunne. En ole koskaan ollut hirveä kisajännittäjä, mutta pientä pistelyä mahanpohjassa ja takaraivossa kolkuttaa ajatus "Pakko tehdä tulos". Tokossa huomasin saman, kun Donista tuli TVA. Kisaaminen muuttui mukavaksi. Ei jäännitä, eikä ahdista. Eikä myöskään kiukuta edes hetkellisesti koiran hölmlilyt. Nyt sama on siis siirtynyt kolmosiin siirtymisen myötä syrjään. Ei haiittaa yhtään. 

 Ensimmäisenä oli hyppyrata. Kaikki radat olivat varsinaista pyöritystä, huomasin myös ensimmäistä koirakkoa seuratessani että olin opetellut loppupään putkipyörittelyn väärin. Upsis hupsis. Koira tosin lipsahti jo kolmannen esteen jälkeen ylimääräiselle hypylle. :D Loppurata varsin siistiä, toinen hylky kohta oli juurikin tuo putkipyörittely. 

 Toiselle radalle mennessä samat ajatukset pyörittelyn suhteen. Alku oli jo meille vaikea, koira piti viedä kahden hypyn välistä täydessä vauhdissa takaakiertoon. Ja Donihan meni. Jes! Puomi oli hiiiiidaaas. Hiipiihiipii kontaktilla. Okei, tuli alastulon ravilla, mutta osaisi tehdä paremminkin. A oli parempi. Loppuun olin päättänyt valita hiukan uhkarohkean ohjauksen joka oli hyvin kaukana omalta mukavuusalueelta. :D Sisälsi persjätön vauhdissa, takaakierron putkensuun vierestä ja pyörityksen siivekkeen ympäri. Kaikki kolme sellaisia joita kartan viimeiseen asti. Kannatti. Sillä luukutettiin maaliin asti NOLLALLA! Upee fiilis! Meillä on sittenkin mahdollisuudet onnistua kolmosissa asti. Doni. <3 Tuloksissa jäätiin 7. sijalle parilla kaarrattelulla, pysäytyskontakteilla ja hitaalla puomilla. Silti kärkeen oli eroa vain 3,5sek. Ei huono ollenkaan. Ja koko syksyn treenitauon jälkeen. Olen ylpeä miun jätkästä! 

Kolmannelta radalta ei jäänyt juuri kerrottavaa ;) Irtoaminen oli kuulemma varsin upeaa. Joo kyllä, tämä video kertoo tarpeellisen. 


Yllä Riskin 9kk poseeraus, tykkään! Kiitos Ellalle kuvaamisesta! Toko puolella ollaan edistytty. Doni on tehnyt ohjatun suuntia tötsä häiriöillä, vasemmalle käännöksiä ja luoksarin stoppeja. Riski seuraamista, perusasennon ja makuun häiriöitä, kapulan pitoa/kantamista ja merkin kiertoa.

Oilin koulutuksesta motivoituneena Donin kanssa ohjaaja on myös treenannut kriteerissä pysymistä. Se on vaikeaa! Ohjatussa ja vasemmalle käännöksissä tämä on ehkä suurimmassa osassa. En oikein tiedä luopuisinko stoppien kanssa jo toivosta. Niissä olis pitänyt olla edes jonkunlainen kriteeri alusta asti. Omalle päälle on vaan niin vaikeaa olla palkkaamatta, jos koira itse korjaa toimintaansa. Esimerkiksi tuo ohjattu. Doni bongaa esin tötsät (ruutua etsien?) mutta juoksee kuitenkin vain tötsän kautta koukaten kapulalle. Kapulallakin nosto on sievä, mutta sitä edeltävä koukkaus ei. Argh! Nyt maltoin olla viime treenissä tiukkana, eikä palkkaa saanutkaan päättömästä rallattelusta. Kaksi huonoa, jonka jälkeen neljä hyvää. Ehkä ihan toimiva tapa? Palkan ajoitin juuri siihen hetkeen kun oli nostamassa kapulaa. Sai siis pelkästä noston ajatuksesta rallattaa miun luo täysiä pallolle. Tämäkin vaikutti toimivalta. Ideana olisi luoda kiirettä nostoon, niin josko jarrutkin pitäisivät, eikä koira ensin kaahaa viittä metriä kapulan taakse.

Vasemmalle käännöksissä samaa ideaa. Palkka tulee näissä toistaiseksi kuurimuotoisesti oikeasta kädestä. Doni siis käyttää vähän liian tehokkaasti takaosaansa ja paikka katoaa. Palaa kyllä nätisti seuraamaan, mutta se ei nyt riitä. Näissäkin tsemppasi tosi nopeasti, kun tajusi idean. Palkan lisäksi täytyy ruveta tekemään loivaa kaarta vasempaan, jossa täytyy vähän hallita pyllyä.


Riskin kapula-asiat edistyvät ilman mälväämistä. Vauhtinoudossa meinaa tulla tulitikkuja, nyt ollaan keskitytty pitoon paikoillaan, palautukseen ja siivekkeiden kiertoon kapula suussa. Mälväys loppuu samantien kun kelpolla on joku tehtävä kapulaa kantaessa. Toivotaan siis ongelman poistuvan itsestään samalla kun saadaan muita paloja kuntoon. Vauhtinoutoa tuskin täytyy pitää treeniohjelmistossa, koska Riski kyllä osaa juosta kovaa kapulalle ja nostaa sen ihan sievästi. Palautus edistyy hurjasti, eikä enää tarvita seinääkään tueksi vaan osaa jo vauhdista hakea oikean paikan sivulle.

Häiriö treeni on vasta ihan alussa. Lähinnä ollaan lisätty apparin liikettä ja normaalia puhetta. Riski on kyllä tosi fiksuna näissä, enkä yleensä ehdi edes kommentoimaan katseen harhautumista, kun se on vaihtunut jo takaisin minuun.

Seuruussa ohjaajaa kauhistuttaa matkojen pidentäminen. :D Alla olevasta videosta näkee kuinka jännitän jotenkin pidemmälle kävelyä. Tottuupahan tyyppi jännittävään ohjaajaan alusta asti, kun ihmisellä on ihan outoja jännityksen aiheita. Joka tapauksessa, Riski on ihan loistava näissä. Hieno jätkä.




torstai 22. lokakuuta 2015

Kovempi, parempi, nopeempi, vahvempi


Kilometri postaukset jatkukoon. Hirveästi ollaan tehty ja hirveästi olisi asiaa sekä kirjoitettavaa. Alotetaan vaikka kisajutuista. Pitäiskö koittaa jotenkin lajitella? Yritetään.

Doni, kisat 
Donin kanssa ollaan otettu kisausspurtti tälleen loppu syksylle. Aloitettiin möllirallyistä viime lauantaina. Rally juttuja ei ihan liikaa olla tehty. Joskus puolivahingossa lenkeillä oikealla seuruuta ja siinä lähinnä se. Oon tosi laiska treenaamaan, mutta kisaaminen on  kivaa. :D Treenimotivaatioon varmaan auttais jos ilmoittais kisoihin ja sais kisaoikeuden voittajaluokkaan - olis oikeesti opiskeltavia juttuja. No mutta mölleistä on hyvä aloittaa ja sainkin kolme koepaikkaa kuun vaihteeseen. Doni sai kisata avon ja voittajan radat.
Kuva, jonka Veera (@zergggiew) julkaisi
Loistopoika osasi jälleen. Avoimen radalla ainut vaikea juttu oli istu-eteen-takaa sivulle. Se pitäis opettaa joskus kunnolla. Jää herkästi vinoon. Avoimen radalta Donille -1pistettä kun haisteli pikaisesti eteentulon kylttiä (pysähdyin ehkä liian lähelle). Mutta tulipahan suoraan välietapin kautta. Ohjaajalle -10. En tiennyt, etä spiraalissa ohjaajan täytyis olla kartalla monta tötsää kierretään. No, nyt tiedän. Loppupisteet siis 89 ja 3/10.
Voittajan rata aiheuttikin enemmän tuskailua. Sieltä löytyi mm. molemmat täyskäännös oikeaan (ei koskaan tehty), oikealla seuruussa juosten pujottelu ja peruutus. Vaati vähän ajatustyötä ja kikkailua. Yleensä en osaa oikein höpöttää rallyssakaan koiralle, mutta nyt tuli tarpeeseen. Sain kun sainkin tekemään Donin kaikki liikkeet. Peruutus oli jopa oikein nätti. Rallyssä peruutukseen lähdetään suoraan vauhdista (vrt tokon pysähdyksestä). Molempien täykkäri ei ehkä kovin tyylipuhdas ja siitä napsahtikin -3tvä, kun koira kävi kyltin ohi kääntyessään. Oikeallakin kesti juoksun tsemppausten kera oikein nätisti! "Normi" jutuissa ei ongelmia tälläkään radalla. 97 pistettä, voitto ja tuomarin palkinto. :)
Kiitos Pauliinalle Donin flyball-kuvista! 

Tiistaina kurvattiin katsastamaan TAMSKin uutta hallia, ja on muuten hieno! Saa siellä päin treenaavat olla tyytyväisiä. Pohjakin hurjan kiva ja piti jopa raivokelpien tassujen alla, ja kaarroksien venyminen johtui täysin muista syistä. ;) Samalla startattiin myös meidän molempien ihka ensimmäiset kolmosen kisat. Ohjaaja jännitti ihan suotta. Radat olivat oikein mukavat ja kelpie kulki hurjan kivasti! Kaarroksetkaan eivät olleen niin pahoja kuin kuvittelin, kiitos TAMSKin livestreamille, hieno systeemi kun pääsee katsomaan jälkikäteenkin. Jos kiinnostaa niin Donin radat suunnilleen kohdissa 18.58 ja 20.30 ja päiväksi 20.10. Tuloksena molemmilta radoilta HYL. Ensimmäisellä osui A-putki erottelussa putkeen kun ohjaaja vähän kiiruhti ja toisella radalla tuli pituuden vinoon. Se vähän jäi kaivelemaan. Muuten oli niin hurjan kivaa menoa ja ehjät radat!


Doni, toko
On reeeeenattu! Pitkälti painittu samojen asioiden kanssa. Ei mitään suuria ongelmia. Lähinnä kauneusseikkoihin puuttumista. Seuraamista tehty pitkinä suorina ja pidetty pääpaino etenkin siellä hitaan seuruun puolella. Oon myös testaillut vähän oman rytmin muutoksia, miten mun kannattais kävellä, jotta Donin ois mahdollisimman helppo seurata. Ollaan tehty myös pieniä häiriöitä seuruuseen, koska ne on yleensä pahimpia. Esim käsien tapautus, maan tömäytys, yskäisy noin 10-20 sekuntin välein. Huomaa nopeasti kuinka hyvin tsempannut, viime treenissä ei reagoinut yhteenkään.
Ohjatun nostoa ja palautusta on hiottu ja toivottavasti muutostakin. Miulla on kapula ollut nyt aina jonkun esineen/aidan/tolpan edessä. Eli joutuu jarruttamaan ettei törmää. On laittanut kelpien aivot ajattelemaan ja tänään teki tasamaalla varsin siististi. Palautuksetkin lähtökohtaisesti siistejä ja tiiviitä.
Tunnarilla tehnyt hyviä toistoja, ehkä tämä tästä. Zetaan löytynyt hyvää varmuutta ja paljon onnistumisia. Kaukoissa painitaan vähän ulkona vireensäätelyn kanssa. Lelulla tekee kivalla ilmeellä ja keskittyy ajattelemaan taaksepäin, mutta saattaa sekoittaa varsinkin s-i vaihdon maahanmenoksi. Namilla tehdessä ei taaskaan keskity tekniikkaan niin paljon, mutta tekee aina oikean asennon. Hmm... Ehkä jatketaan lelulla ja koitan vaatia kuuntelemaankin. Lelulla tekee tosiian todella kauniilla tekniikalla, ja siitä en haluaisi lipsua.


Riski, toko
Riskikin on päässyt treenaamaan nyt koipensa kanssa, kun ei ole enää vaivannut. Hurjan paljon vähemmän se on tehnyt verrattuna Doniin. Lauantaina Riski pääsi tekemään hallissa, kun käytiin ennen Donin vuoroa vähän palloilemassa. Sitä ei kiinnostaa mikään eikä kukaan. Hurjan pätevä pieni. Tekee ihan täysillä vaikka ympärillä olis pienessä tilassa kymmenen koiraa ja 15 ihmistä. Mutta mammalla on lelu ja namppaaa. Super lapsi. Hömpöteltiin lähinnä perusasentoa, liikkeelle lähtöjä ja pienet paikallaolot.
Samoilla teemoilla ollaan jatkettu. Sisätreeninä pitäis tehdä sitä kapulan palautusta, jotta vois alkaa ottaa ulkotreeneihin mukaan. Seuruussa ollaan edistetty ihan hurjan suurin harppauksin ja ihmisen on vaikea malttaa olla tekemättä liikaa kun se on niin mainio ja yrittää kovasti olla koko ajan vaan parempi. Stopit myös kivoja, seisomista ollaan muistettu tehdä enemmän ja se vahvistuu koko ajan. Kaukoissa edelleen laudalla miun edessä ihan vaan asentoja tarjoten. Ja välillä pilkauttelee varsin nättiä sarjaa, joten valo tunnelin päässä!



Riski, paimennus

Perjantaina käytiin taputtelemassa tämän vuoden paimennukset kasaan ja hyvillä mielin jäädään odottelemaan kevättä. Kelpie oli vähän villillä tuulella toisella kierroksella ja sai pienen  kurin palautuksen, ja ilme ei meinannut muuttua, ei sitten millään. Älä sinä ihminen häiritse kun Riski tekee hommii nyt. Mutta se ei oikein käy. Saatiin palauteltua kelpie vähän ruotuun ja ihminenkin tajuaa toivottavasti olla jatkossa entistä tiukempi, Riski on töissä kaikkea muuta kuin pehmeä, vaikka se onkin arjessa niin helppo.
Loppuun tehtiin kiva kuljettelutreeni aitojen ulkopuolella, ja etenkin näissä Riski loistaa. Se kuljettaa todella rauhallisesti ja osaa tarvittaessa irroittaa pusikosta ahneimmankin syöjän. Meiltä pääsi puskasta irroittaessa yksi lammas vähän karkaamaankin, mutta ennen kuin ihminen oli kerennyt edes ajatella että mitäs hei nyt, niin Riski oli noutamassa kadonnutta kaveria takaisin. Ylpeä miun pienestä paimenpojasta!