Hohhoijaa! Viikonloppu taputeltu pakettiin ja edelleen vähän väsyttää. Kavereita ja viimeinen tokonuorten leiri. Keskiviikkona otettiin jo aamusta kohti Hyvinkäätä. Parilla junan vaihdolla päästiin suunnitelmien mukaan perille, Nooraa ja Nellaa moikkaamaan. Koirilla oli hauskaa keskenään ja saatiin jotain treenattuakin. Käytiin keskiviikkona tekemässä tokotreenit ja esineruudut. Doni teki tasamaanoutoa kilon kapulalla, zetaa, ruudun ja pitemmän paikkamakuun pk-tyyliin. Lyhyesti: kilon kapulaan koiralla ei mitään ongelmaa, noutoo samalla draivilla kun normikapulaakin, nostaa hyvin ja pitää hyvin. Ohjaaja ei sitä tosin osaa heittää. Zeta liikkuroituna, ei istunut... hehe. Muut asennot teki. Ruudussa veteli merkiltä lähtiessä pitkin kenttää löytämässä merkkejä. Parilla lähetyksellä löyty ruutuunkin. Pitää muistaa laittaa taas häiriötötsiä! Paikkamakuu Nellan tekiessä ja leikkiessä, ihan superhyvä! Ei osoittanut mitään lähdön merkkejä, olin itse selkä koiraa kohti. Tokojen jälkeen ajeltiin kauemmas tekemään esineruudut. Doni oli tosi hyvä! Ohjaaja vähän hukassa, tehtiin valmista ruutua. Neljä esinettä. Lähti ja irtosi tosi hyvin, etsi esineet myös tosi hyvin. Pimeä alkoi painaa päälle ja yksi esine jäi valitettavasti metsään kun Noorakaan ei ollut varma sen sijainnista. :D
Perjaina alkoi kauan odotettu, meille valitettavasti viimeinen, tokonuoret -leiri. On ollut huippuhienoa päästä mukaan tähän ryhmään. Pääkoutsin sanoin, ollaan kehitytty molemmat ihan huimasti näiden kahden vuoden aikana. Minä koiranohjaajana ja Doni itsenään. Ollaan löydetty tokon ilo ja se hieno yhdessä tekemisen fiilis ja flow. Tokokin ON oikeesti hauskaa, vaikken sitä pari vuotta sitten oikein uskonutkaan. Harmittaa vähän jäädä "tyhjän päälle", suunnitelmia on ja näillä jatketaan. :) Perjantaina kuunneltiin alkuun vähän teoriaa, jonka jälkeen käytiin koirien kanssa läpi sosiaalista palkkausta, käsikosketus treeniä(doni oli ainut ryhmän koirista joka osasi entuudestaan), sivullaolon häiriötreeniä ja paikallaoloja häirittynä. Sivulla pahin häiriö ruoka :D Kello melkein kahdeksan illalla ja kelpiellä alkaa olla jo nälkä ja kinkkuviipaleita heilutellaan nenän edessä, eeei toimi. Pallot ja ihmisen lässyttämiset kesti ekalla huomautuksella, vinkupallo teki myös pahaa! Paikallaoloa eri tavoilla. Ensin niin että koirat n 10m päässä toisistaan nenät vastakkain maassa ja ohjaajat keskellä, tehtiin kaukojen m-i ja i-m vaihtoja vuorotellen. Doni oli huippu! Vaihdot vähän hitaita kun vähän mietitytti mutta ei reagoinut yhtään muiden käskyihin. Tehtiin myös luoksetulot rivistä, näissäkään ei mitään.
Lauantai-aamuna aloitettiin Riikan kanssa zetan parissa. Donilla ollut ongelmana, ettei malta liikkuroidessa kuunnella miun käskyjä, vaan tekee mitä sattuu käskyn kuultuaan, istuminen ehkä vaikein näistä. Aloitettiin tekemällä kisanomaisesti liikkuroituna järjestyksessä seiso-istu-maahan, eikä kyllä kuunnellut taaskaan. Seisominen hyvä, ei istunut. Maahanmenossa jäi istumaan. Aloitettiin purkamaan ihan taaksepäin peruuttelemalla asentoja. Osaa kyllä käsky-sanat, mutta liikkuroituna tulee kiire. Saatiin vinkiksi tehdä pelkkää varsinaista kaaviota niin, että aina kun tekee väärän asennon, aloitetaan aina alusta. Asentotreeniä myös niin, että liikkuri huutelee vieressä käskyjä. Zetaan asennot ei välttämättä aina samassa kohtaa kaaviota, esim. samalla suoralla voi tehdä vaikka kaksikin jäävää.
Välissä ruokaa ja kuunneltiin iltapäivän koutsin, Katariina Kainulaisen, luentoa treenivinkeistä ja erilaisista tavoista soveltaa treenejä. Nyt on treenivihko täynnä uusia treenitapoja.
Iltapäivästä oltiin Katariinan kanssa ja taisteltiin ohjatun parissa. Tehtiin ensin liikkuroitu tunnari ongelmaa havainnoimaan. Doni siis kaartaa kyllä oikeaan suuntaan merkiltä, mutta kääntyy jostain syystä aina keskelle. Lähdettiin purkamaan ongelmaa lisäämällä riviin lisää kapuloita. Rivissä voi olla esim. kuusikin kapulaa, mutta AINA tulee hakea reunimmainen. Ensimmäisen mokan jälkeen Doni näytti ihan ajattelevan mitä on tekemässä. Sain itselle myös ohjeeksi merkata koiralle selkeämmin, jos se tekee virheen esim. käskemällä maahan. Tällä lähdetään jatkamaan ja katsotaan saadaanko mitään aikaan. Illalla takaisin hotellille ja koirat saivat riehua parinkin lenkin parissa.
Sunnuntaina aamun alkajaiseksi paikkamakuun häiriötreenejä, ja ihan kunnollista häiriötreeniä olikin. Katariinalla kulki hihnassa "koira" eli pehmolelu jolle opetettiin meidän paikaalaolossa olleiden koirien edessä mm seuraamista, merkkiä ja noutoa. Oli piilosta mielenkiintoista katsottavaa kun ensin lentää kapula ja sitten pehmokoira perässä. Valkotakkiset ei onneksi tulleet noutamaan koutsia ;) ois voinut olla ulkopuolisen silmistä mielenkiintoista katsottavaa. Doni oli ihan super! Ei merkkiäkään lähtemisestä.
Katariinan kanssa kaukoja. Ruvettiin tekemään lauta-tekniikalla. Ongelmia ollut etenkin s-i vaihdossa matkan kasvaessa, ei malta peruuttaa tarpeeksi. Laitettiin kelpielle lauta etujalkojen taakse ajatuksena, että etujalkoja tulisi kunnolla nostettua taaksepäin. Donia vähän ällötti lauta jalkojen välissä, joten saatiin hyvin nostelemaan jalat laudan yli ja ajatusta taakse. Matkaa on kuulemma helppo lähteä pidentämään kun koiralle saa selkeäksi laudan tarkoituksen. Juteltiin myös noudon palautusasennosta. Doni on vähän kyyryssä tullessaan sivulle ja haluaisi sen päätä ylemmäs. Lähdetään nyt tekemään niin, että kehun koiraa aina kun se tulee perusasentoon kapulan kanssa tai ilman ja ruvetaan tekemään seuraamista kapula suussa.
Iltapäivällä tehtiin vielä Riikan kanssa seuraamista, keskittyen etenkin hitaassa ilmenevään piippausongelmaan (liikkuroituna). Ruvettiin tekemään ihan kehäänmenosta lähtien ja liikkuroituna. Ohjaajalle vinkiksi: aina kun koira ryhtyy piippaamaan/ulisemaan, koiraa tiukalla, mutta ei toki kuristavalla otteella kaulasta kiinni ja pieni rauhoittava "puhuttelu" eikä jatketa ennen kuin koira rauhoittuu. Tepsi yllättävän hyvin ja koira rupesi ihan oikeasti keskittymään. Tehtiin myös häiriöseuruuta. Riikka kuljeskeli lähellä heilutellen käsiä, kimittäen, kutsuen koiraa yms. Tehtiin myös niin, että seuruutin koiran melkein "Riikan syliin" eli lähes kiinni. Doni oli näissä ihan huippu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti