maanantai 30. marraskuuta 2015

Kisakauden päätös ja tokoasiaa



Täytyy varmaan avautua treeneistäkin. Pojat ovat olleet hienoja, molemmat! Itseasiassa kerettiin pyörähtää yksissä kisoissakin! Nyt alkaa olla vuoden kisat pulkassa, Joulukuun kalenteria yritin katsella, mutta tyhjältä näyttää. Taidetaan treenailla, josko tammikuussa mentäis testaamaan jälleen EVLn tilannetta.


Aloiteltaisiinko vaikka aksapuolesta. Doni pääsi muutaman kerran viime viikolla treenaamaan, ja voi pienen kelpien onnellisuutta. <3 Doni oli varsin kuuliaisella ja fiksulla päällä eikä tietoakaan aivottomasta rallaamisesta. Ihan hyvä alku siis, kun sunnuntaille olin naputellut JATin kisoihin ilmot menemään. Tehtiin viikolla yhtenä päivänä ratatreeniä, joka sujui varsin kivuttomasti. Lisäksi hinkkailtiin pieniä tekniikkaräpellyksiä, lhinnä muistuteltiin puomille vähän vauhtia, keppikulmia ja takaakiertojen ohjauksia. Niin kuin treenikaverille totesin, ei yhtään hävetä lähteä kolmosten sekaan rallaamaan. 

 Kisapäivänä tuli taas ihana helpotus, ei jännitä yhtään. On jotenkin helpottava tunne. En ole koskaan ollut hirveä kisajännittäjä, mutta pientä pistelyä mahanpohjassa ja takaraivossa kolkuttaa ajatus "Pakko tehdä tulos". Tokossa huomasin saman, kun Donista tuli TVA. Kisaaminen muuttui mukavaksi. Ei jäännitä, eikä ahdista. Eikä myöskään kiukuta edes hetkellisesti koiran hölmlilyt. Nyt sama on siis siirtynyt kolmosiin siirtymisen myötä syrjään. Ei haiittaa yhtään. 

 Ensimmäisenä oli hyppyrata. Kaikki radat olivat varsinaista pyöritystä, huomasin myös ensimmäistä koirakkoa seuratessani että olin opetellut loppupään putkipyörittelyn väärin. Upsis hupsis. Koira tosin lipsahti jo kolmannen esteen jälkeen ylimääräiselle hypylle. :D Loppurata varsin siistiä, toinen hylky kohta oli juurikin tuo putkipyörittely. 

 Toiselle radalle mennessä samat ajatukset pyörittelyn suhteen. Alku oli jo meille vaikea, koira piti viedä kahden hypyn välistä täydessä vauhdissa takaakiertoon. Ja Donihan meni. Jes! Puomi oli hiiiiidaaas. Hiipiihiipii kontaktilla. Okei, tuli alastulon ravilla, mutta osaisi tehdä paremminkin. A oli parempi. Loppuun olin päättänyt valita hiukan uhkarohkean ohjauksen joka oli hyvin kaukana omalta mukavuusalueelta. :D Sisälsi persjätön vauhdissa, takaakierron putkensuun vierestä ja pyörityksen siivekkeen ympäri. Kaikki kolme sellaisia joita kartan viimeiseen asti. Kannatti. Sillä luukutettiin maaliin asti NOLLALLA! Upee fiilis! Meillä on sittenkin mahdollisuudet onnistua kolmosissa asti. Doni. <3 Tuloksissa jäätiin 7. sijalle parilla kaarrattelulla, pysäytyskontakteilla ja hitaalla puomilla. Silti kärkeen oli eroa vain 3,5sek. Ei huono ollenkaan. Ja koko syksyn treenitauon jälkeen. Olen ylpeä miun jätkästä! 

Kolmannelta radalta ei jäänyt juuri kerrottavaa ;) Irtoaminen oli kuulemma varsin upeaa. Joo kyllä, tämä video kertoo tarpeellisen. 


Yllä Riskin 9kk poseeraus, tykkään! Kiitos Ellalle kuvaamisesta! Toko puolella ollaan edistytty. Doni on tehnyt ohjatun suuntia tötsä häiriöillä, vasemmalle käännöksiä ja luoksarin stoppeja. Riski seuraamista, perusasennon ja makuun häiriöitä, kapulan pitoa/kantamista ja merkin kiertoa.

Oilin koulutuksesta motivoituneena Donin kanssa ohjaaja on myös treenannut kriteerissä pysymistä. Se on vaikeaa! Ohjatussa ja vasemmalle käännöksissä tämä on ehkä suurimmassa osassa. En oikein tiedä luopuisinko stoppien kanssa jo toivosta. Niissä olis pitänyt olla edes jonkunlainen kriteeri alusta asti. Omalle päälle on vaan niin vaikeaa olla palkkaamatta, jos koira itse korjaa toimintaansa. Esimerkiksi tuo ohjattu. Doni bongaa esin tötsät (ruutua etsien?) mutta juoksee kuitenkin vain tötsän kautta koukaten kapulalle. Kapulallakin nosto on sievä, mutta sitä edeltävä koukkaus ei. Argh! Nyt maltoin olla viime treenissä tiukkana, eikä palkkaa saanutkaan päättömästä rallattelusta. Kaksi huonoa, jonka jälkeen neljä hyvää. Ehkä ihan toimiva tapa? Palkan ajoitin juuri siihen hetkeen kun oli nostamassa kapulaa. Sai siis pelkästä noston ajatuksesta rallattaa miun luo täysiä pallolle. Tämäkin vaikutti toimivalta. Ideana olisi luoda kiirettä nostoon, niin josko jarrutkin pitäisivät, eikä koira ensin kaahaa viittä metriä kapulan taakse.

Vasemmalle käännöksissä samaa ideaa. Palkka tulee näissä toistaiseksi kuurimuotoisesti oikeasta kädestä. Doni siis käyttää vähän liian tehokkaasti takaosaansa ja paikka katoaa. Palaa kyllä nätisti seuraamaan, mutta se ei nyt riitä. Näissäkin tsemppasi tosi nopeasti, kun tajusi idean. Palkan lisäksi täytyy ruveta tekemään loivaa kaarta vasempaan, jossa täytyy vähän hallita pyllyä.


Riskin kapula-asiat edistyvät ilman mälväämistä. Vauhtinoudossa meinaa tulla tulitikkuja, nyt ollaan keskitytty pitoon paikoillaan, palautukseen ja siivekkeiden kiertoon kapula suussa. Mälväys loppuu samantien kun kelpolla on joku tehtävä kapulaa kantaessa. Toivotaan siis ongelman poistuvan itsestään samalla kun saadaan muita paloja kuntoon. Vauhtinoutoa tuskin täytyy pitää treeniohjelmistossa, koska Riski kyllä osaa juosta kovaa kapulalle ja nostaa sen ihan sievästi. Palautus edistyy hurjasti, eikä enää tarvita seinääkään tueksi vaan osaa jo vauhdista hakea oikean paikan sivulle.

Häiriö treeni on vasta ihan alussa. Lähinnä ollaan lisätty apparin liikettä ja normaalia puhetta. Riski on kyllä tosi fiksuna näissä, enkä yleensä ehdi edes kommentoimaan katseen harhautumista, kun se on vaihtunut jo takaisin minuun.

Seuruussa ohjaajaa kauhistuttaa matkojen pidentäminen. :D Alla olevasta videosta näkee kuinka jännitän jotenkin pidemmälle kävelyä. Tottuupahan tyyppi jännittävään ohjaajaan alusta asti, kun ihmisellä on ihan outoja jännityksen aiheita. Joka tapauksessa, Riski on ihan loistava näissä. Hieno jätkä.




keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Kai mut on luotu lentämään, ettei sulata tie näitä kenkiä


Meillä oli kuulkaas talvi! Paino tosin sanalla oli. Tämän päivän lenkillä oli jo tossut ja tassut märkinä. Hmh! Viikonloppuna paahdettiin pojat kyydissä ristiin rastiin suomea. Nyt ollaan laskeuduttu taas takaisin Jyväskylään ja yritetään vaikka jonkun aikaa pysyä kaupungin rajojen sisällä. Riskille napsahti muutama päivä sitten jo 9kk mittariin. Sehän on siis junnu jo! Täytyisi varmaan ruveta jo odottelemaan jälkitoimituksessa olevia aivoja.


Mutta mihinkäs me ollaan viime aikoina oikein ajeltu? Perjantaina Riski kyytiin ja auton nokka kohti kaakkoa. Maltettiin yksi yö viettää Lemillä, poimittiin Doni mukaan ja pojat kävivät juoksuttamassa Käämiä. Riskillä ja Käämillä alkaa pelaamaan tosi kivasti jo yhteen kun Käämikin on saanut vähän pituutta koipiin eikä jää aina Riskin yliajamaksi.

Lenkiltä ottiin suunnaksi Lohja. Sunnuntain ohjelmaksi oltiin rustattu Kengurukolon-kennelpäivä. Ajeltiin jo lauantaina Kirsin luo yöksi, ettei tarvitsisi sunnuntaina ihan hirveitä matkoja ajella. Pojat saivatkin ihanaa tyttöseuraa Lily-corgista ja Riia- kelpiestä. Riskin mielestä kaverit oli hurrrjan kivoja! Illalla väsyn tullessa vähän kiukutti, kun ei malttanut antaa unen tulla. Täytyis vain sinkoilla suuntaan ja toiseen. Kasattiin iltalenkin jälkeen pikkukelpolle olkkarin nurkkaan häkki, ja uni tuli hyvin nopeasti. Antoi miun nukkua koko pitkän yön, vaikka saikin kulkea vapaana. Donia ei tuttuun tapaan uudet paikat mitenkään järkytä, tyyppi on kuin kotonaan.


Sunnuntaina ohjelmassa siis kelpomaista seuraa. Mukavaa seuraa, vähän kelpotouhuja ja hyvää ruokaa. Niistä on hyvä päivä tehty. Riskillä oli superkivaa, lenkillä 9 kelpietä ja pari vierailevaa tähteä. Riski luukutti pitkin metsää ihan innoissaan ja vaihtoi leikkikaveria lennosta. Tulee ainakin toimeen isossakin poppoossa. Doni osasi käyttäytyä isossa porukassa varsin siivosti, vähän uhkailin hihnakuurilla, jos ei käyttäytyminen luonnistuisi. Tepsi ilmeisesti. Sivuutti vain tyylikkäästi kahden kymppi vuotiaan pöhinät yhtään provosoitumatta, hyvä Don!

Osallistuttiin Donin kanssa pieniin olympialaisiin, jossa suoritettiin kimpassa agilitykeppejä, hyppyjä ja houkutusten highway. Doni sai myös esitellä vähän rally-toko liikkeitä ja opastettiin vähän muita. Lopuksi ruoat nassuun ja auton nokka kotia kohti, oli varsin väsynyttä matkaseuraa tarjolla.

Kuva, jonka Veera (@zergggiew) julkaisi





sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Muistinko mä kuuta katsoo ja unelmoida joutavaa


Täytekuvaa elokuun näytelmistä
Viikonlopuksi oltiin sovittu tokotreenejä, mutta aamuinen facebookin selaus sai aikaan mätsäri-innon. :D Viestiä Ellalle, että ei me mitään treenata, tuun hakemaan ja mennään käymään mätsärissä. Idea ei ehkä vaikuttanut enää niin hyvältä kun päästiin mätsäripaikalle, ahdas sisähalli ja reilu 30/koiraa luokka. 


Yllä torstain treeninenä ja mätsäriserkukset, samanlaiset hajakorvat ainakin löytyy.
Riski esiintyi mallikkaasti saaden punaisen nauhan, seisoo kuin tatti ja liikkuikin nätisti. Tuomarille vähän heilutteli häntää, mutta seisoi silti kaikilla neljällä jalallaan. Punaisten kokoomassa alkoi jo vähän väsy painaa, kun oltiin varmaan tunti hengattu sisällä ahtaassa hallissa. Ei meinannut malttaa seisoa paikallaan paria sekuntia pidempään ja alkoi tarjoamaan istumista sekä maahanmenoa. Päätti myös loppuvaiheessa urheana pöhistä kehän vieressä haukkuvalle koiralle. Punaisten kehästä käteltiin pois n. 8 parhaan joukosta.

Ja koska ei ilmeisesti saatu touhusta tarpeekseen niin kurvasin sitten sunnuntainakin mätsäriin. Täytyy hyödyntää vauva-kehät! Isoja pentuja päälle parikymmentä. Riski esiintyi jälleen varsin nätisti. Nyt tuomaritäti oli varsin ihana iloisella äänellä jutellessaan ja Riski ensimmäistä (!!) kertaa kopeloidessa ei pystynyt hillitsemään iloaan ja päätti pusutella tuomarin naaman puhtaaksi ennen kuin kerkesin kissaa sanoa. Saatiin kelpie kumminkin takaisin maanpinnalle ja hyvä ote poskista, joten tuomarikin sai tutkittua muutakin kuin kelpien kielen. Saatiin tuttavallisesta käytöksestä huolimatta punainen nauha.
Nauhakehässä Riski muisti taas miten käyttäydytään, ja seisoa tapitti siivosti ja ravasi nätisti monen monta kierrosta. Meidät poimittiin positiiviseksi yllätykseksi jatkoonkin ja Riski häikäisi koivillaan lopulta kolmannelle sijalle! Varsin hyvin "parkkihallin seiniin häviävältä" kelpieltä, ei mikään näyttävin näyttelypuudeli.


Tiistaina suunnataan Oili Huotarin oppiin tuumailemaan tokon jatkoa. Ohjelmassa Riskillä ainakin luoksetulon stoppien alkeita ja ehkä seuruu ajatuksia? Luoksetulon stopit etuasemassa, en tahdo varta vasten opettaa "sinne päin". Donilla kun ei tahdo toimia, ei sitten millään.

Vielä pieni hehkutus tuosta pätevästä pienestä, se on vaan niin mainio! Ei mitään ongelmaa käyttäytyä ihmis- tai koirapaljoudessa, täpötäydessä hallissa tai pimeässä kaikuvassa parkkihallissa. Korvat pystyssä vaan tepastelee eteenpäin ja tarjoaa kontaktia nakkien toivossa.

perjantai 13. marraskuuta 2015

Even if it's just in your wildest dreams


Hallitreenit ovat kyllä ihan luksusta! Pimeyteen, vesisateeseen, tuuleen, pakkaseen ja jäisiin kenttiin tottuneena pelkästään katto pään päällä ja pitävä pohja tuntuu varsin hyvältä. Aksaahan ollaan tehty hallissa, mutta tokoillessa on täytynyt tyytyä vaihteleviin sääoloihin ja mitä mielenkiintoisimpiin kenttiin.

Karsin muuten edellisestä postauksesta viikonlopun hakutreenit pois joten palataan vielä lauantaille. Kurvattiin heti aamusta Mustolan perälle. Meitä oli melko suuri porukka, joten vain Riski pääsi treenaamaan. Donille tallasin esineruudun treenien jälkeen.

Riskille 2 ukkoa, ensimmäiselle ajattelin testata miten reagoisi haamuun. Pikkukelps ei oikein tajunnut. :D Katsoi kyllä et joo jokuhan siellä heiluu, mutta nosti vaan nenää ja haki hajua. Ei voi valittaa, noinhan sen pitäisikin mennä. Ensimmäisellä meni edellisen koiran piilolle. En tajunnut sen olleen juuri matkan varrella, ja sieltä lähti voimakas haju. Siirsin hiukan lähetyspaikkaa ja laitoin samalle puolelle ilman haamua. Upposi hurjan hyvin, eteni täysin suoraan, vaikka sai selkeästi hajun vasta puolivälissä, hieno! Toiselta puolelta kävi pieni tuuli, ja Riski olikin nenä pystyssä heti kun tultiin takaisin keskilinjalle. Laskin heti hommiin ja kipitti suoraan hajun perässä ukolle, hurjan hieno pieni! Vähän olisi tehnyt mieli tehdä lisää, mutta jätetään mielummin hautumaan kun tehdään lisää ja haetaan epäonnistumista. Epäilen, ettei treenin kesto tule olemaan Riskille tulevaisuudessakaan ongelma. Shoppailin heräteostoksena nettikirpparilta 6kpl irtorulliakin, täytyisi rakennella talven aikana varmaan ilmaisu jollekin mallille.


Doni sai puuhastella esineruudun hakujen päätteeksi. n 15x50 metriä. Tein tarkoituksella niin, että vasemmassa reunassa kaksi esinettä, keskellä ja takakulmassa. Kolmas esine noin 40 metrissä ja 5metriä sivurajasta.
Ensimmäiset 2 pistoa ja nosti suoraan kaksi esinettä. Hyvä asenne! Nenä oli mukana, vauhti silti hyvä ja eteni suoraan. Kolmas vaati parikin uutta lähetystä. Ei meinannut mennä kulmaan asti, koska "sieltähän löytyi jo!" Annoin etsiä aika vapaasti, lopulta meni suoralla lähetyksellä kulmaan saakka ja sai löydön. Aikaa meni reilu 3 minuuttia, eli olisi selvinnyt kolmosessakin. ;)


Riskin kanssa ollaan myös tokoiltu ja jätkä on päässyt myös vähän agiliitelemään! Pätevä jätkä! Tulevaisuuden putkihullu se on ainakin, siivekkeitäkin lukee jo melko hyvin, vaikka aika vähän ollaan mitään tehty. Pyörittelyitä se handlaa jo, seuraavaksi ruvetaan varmaan katselemaan vähän irtoamista muihinkin kuin putkiin. ;) Vauvakeinua ollaan myös testattu, eikä pauke tai liike järkyttänyt pientä hullua. Ei varmaan edes huomannut laudan liikkuvan kun päässä odotti nakkitarjoilija-Ella. Miniklippi instagramin puolelta:

Video, jonka Veera (@zergggiew) julkaisi



Tokopuolella tuumailtu (yllätysyllätys) seuraamisen kanssa. Ja pikkujätkähän edistyy ihan silmissä! Ollaan askel askeleeta ruvettu vähän pidentelemään pätkiä. Oon etukäteen suunnitellut(!!) jopa treenejä ihan sen mukaan monta askelta tehdään. Esim keskiviikkona tehtiin 2 -8 - 3. Ja näissä kaikissa hurjan hyvät pätkät! Koitan myös malttaa olla tekemättä liikaa, vaikka se hyvin tekeekin. Vasemmalle käännöksiä ollaan lähdetty myös tekemään kulmien kanssa. Purkkitekniikka pitäisi myös ottaa treeniin, mutta ollaan keskitytty nyt tasolle peruuttamiseen. Seuraavana "treenikuurina" varmaan purkkitekniikkaa. Kulmien kanssa on kuitenkin lähtenyt jo aika hyvin hiffaamaan pyllynsä ideaa paikallaan käännöksiin. Tässä pari seuruupätkää maanantain treenistä, samaan aikaan 2 muulla kentällä treenattiin aksaa.



Stoppeja tehty myös sekä lelulla, että namilla. Stopit yleisesti hyviä, tuppaa vaan vähän tekemään välillä vähän sitä sun tätä, "arvotaan päivän lottonumerot". Merkinkiertoon ollaan otettu erilaisia merkkejä mukaan. Riski yhdessä vaiheessa yritti jyrätä kaikki jättitötsää pienemmät kumoon tai hyppäsi ylitse. Keskiviikkona tehtiin toistoja ensin isolla pari hyvää, sitten keskikokoisella (20-25cm?) pari siistiä. Piti vielä yrittää vaikeuttaa. Laitettiin ensin 15cm tötsä tuon keskikokoisen päälle, edelleen siisti ja loppuun pelkällä 15cm tötsällä hieno kierto! Jes! Ei puhettakaan tötsien keilaamisesta tai ylipomppimisesta.


maanantai 9. marraskuuta 2015

You can pick up the speed but don't slow it down


Niin taas viikko vierähti eteenpäin. Kaikkea muuta kyllä kerettiin, mutta blogi jätettiin taka-alalle. Treenattiin viikolla hurjasti, torstaina tokokokeiltiin, perjantai kulutettiin ajellessa ja lauantaina taas treenattiin.

Treenit kulkevat hyvin molemmilla! Doni sai jäädä nyt taas ansaitulle lomalle kaakon kulmalle. Kruisailtiin perjantaina sinne ja sunnuntaina takaisin. Donilla oli olevinaan asiat aikalailla hallussa torstain koetta varten, muttamutta. Jottei elämä liian leppoisaksi kävisi niin kokeessa esitettiin kyllä aikamoinen show. No, hirveän hauskaa Donilla ainakin oli, ja ilmeisesti yleisölläkin. Tuomarikin oli niin hurmioitunut Donin sääntökirjanmukaisista suoritustavoista että unohti antaa pisteitä!



Tampereella tosiaan käytiin, tuomarina Ralf Björklund ja evlssä 4 koiraa. Donille koko koehistoriansa matalimmat pisteet, näin alhaalla ei käyty edes alokkaassa. :D 166 pistettä eli EVL0. Kiitos Ellalle videoista ja matkaseurasta, toisten ei huolita mukaan kun annoit Donille kyseenalaisia, "tee jotain hauskaa" -vinkkejä. :D Pisteet suoritusjärjestyksessä.

Paikkaistuminen 9   -   kerran oli siirtänyt painoa tassulta toiselle
Paikkamakuu 10   -   hieno domps!

Kiertonouto 0   -   ja katastrofi on valmis. Hirveän hyvin lähti kyllä kiertämään, ajatus hävisi kahta metriä ennen merkkiä. Alkoi huutaminen ja kelpie kääntyi merkillä väärään suuntaan ja lähti tulemaan takaisin kiljuen ja puolelta toiselle pomppien. Juuh. Pokka ei pitänyt.
Tunnari 6   -   epämääräiset ilokiljahdukset kapulakasalle saapuessa, haisteli hyvin ja palautusmatka ilopompuilla varustettuna
Kaukot 0   -   pieni tiltti kelpien aivoissa, oli lähdössä tekemään kai eteenmenoa? Sinkosi maahan -käskyllä pari metriä eteenpäin, josta takaisin sivulle ilman lisäkäskyä ja uudella käskyllä maahan. Kaukot itsessään ihan perus siistit.

Ruutu 6   -   lähti ihan aavistuksen vinoon, korjasi käsimerkillä. Ruutuun hurjalla vauhdilla, taisi vähän varastaa seuraamaan, seuraamisessa unohti perusasennon....
Seuraaminen 7   -   tähän oon tyytyväinen! Parissa kohtaa haukahti ja parissa käännöksessä vähän paikka levisi, mutta etenkin viime kokeen aiheuttaman masennuksen jälkeen koiralla kesti vire ja into kuitenkin loppuun saakka. Peruutus sai oikein erityismaininnan, se oli siisti!
Ohjattu 7   -   meinasi kaarrattaa kehän laidassa olleelle merkille, nosto vähän kaarratti
Zeta 6   -   ISM, mutta ei istunut. Seuruun tekniikkakin vähän rakoili.
Luoksetulo 6,5   -   niiiiin rumat stopit. Maahan melkein menetteli mutta seisomisessa valui ihan luvattoman paljon



Lisähuomiona melkein joka liikkeessä nykiminen liikkurin käskystä, liikkeiden välissä myös keitti vähän yli. Liikkuroidut kokonaisuudet pakko tehdä kuntoon, ennen kuin seuraavaksi kehdataan käydä testaamassa.


Riski on oikein pätevä tokoeläin. Erittäin tyytyväinen olen etenkin sen häiriökestävyyteen. Tänäänkin oltiin hallilla tekemässä seuruutreeniä, samalla kun kahdella kentällä tehtiin agia. Ei herättänyt pikkukelpossa mitään tuntemuksia, välillä vähän mulkoili jos joku luukutti putkeen samalla kun kelpie rallitteli pallonsa kanssa. Geelipallo on muuten Riskin mielestä huippukiva! Seuruu etenee, vaikkei ihminen sitä meinaa tajutakaan... Oon jotenkin niin tottunut siihen, että Doni painaa ja estää pahimmillaan miun liikkumista ja on siihen lisäksi vielä 5-10cm liian edessä. Nyt Riskin oikea seuruupaikka tuntuu olevan hirveän takana ja huomaan jotenkin varovani koko koiraa, vaikkei siihen olisi mitään syytä. Onneksi hallilla saa kätevästi videoitua treenejä yksinollessakin, niin huomaa että paikka on muuten just eikä melkein. Tyhmä pää.
Maahanmenoissa on namipalkalla joku tiltti aivojen ja toiminnan välisssä. Menee kyllä maahan ja ihan ripeästi tipahtaakin, mutta välissä on sekuntin tai parin "Prosessoidaan"-tila. Saaliilla lätsähtää saman tien.
Noudon palautusta ollaan tehty paristi myös hallilla, tänään teki ilman "seinää" pari hurjan hyvää toistoa! Josko tämä lähtisi myös edistymään pikkuhiljaa.




sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Rally-tokoa koko viikonloppu


Treenirintamalla erinomaisia uutisia. Treeni-intoa riittää ja asiat edistyvät. Saatiin myös treenioikeus Jattilaan maanantaista alkaen, joten treeniätreeniä! Ja vieläpä sisällä, kyllä kelpaa. Ei olla totuttu Lappeenrannan päässä tälläiseen luksukseen, kun ei edes tarvitse maksaa itseään kipeäksi. Doni saakin treenata ihan aktiivisesti, koitetaan saada palasia kasaan torstaille.

Doni on keskittynyt viime päivät rally-tokoon. Perjantaina piti vähän muistutella, että mikäs laji tää tämmönen. Lauantaina kisattiin keski-suomen kennelpiirin rally-mestaruuksissa ja tänään päästiin kisaamaan kahden startin verran.

Täytekuvaa kevään rally-tokoista, kiitos Miiralle :) 
Miun rally innostus on kyllä hyvin kausittaista. :D Tai siis se on lähinnä jäänyt muiden lajien jalkoihin. Aloitettiin kisaaminen tasan vuosi sitten, keväällä käytiin kolmessa kokeessa ja nyt toiset kolme kerralla. 
Lauantaina ja sunnuntain ekalla radalla tuomarina oli Pia Heikkinen ja sunnuntain viimeisellä Tytti Lintenhofer. Doni vetäisi kyllä koko potin kotiin! Kyllä luottopoika tietää mitä tehdä. Lauantain kilpailu oli samalla myös keski-suomen kennelpiirin mestaruus, joten koiriakin oli ihan hurja määrä. Avoimessa 40 koiraa ja halli kahdella kehällä varustettuna oli kovin ahdas.... Donia hallit eivät onneksi jännitä, mutta esimerkiksi nuoren koiran kanssa olisi kurja ympäristö. 

Lauantain radasta ei valitettavasti videota tai edes ratapiirrustusta, mutta perus avoimen luokan rata, ei mitään "kummallisuuksia". Donille yhdestä vinoudesta -1p ja -3tvä, en kyllä tarkalleen muista miltä kyltiltä. Lopputuloksena siis 96 pistettä ja 2.sija

Sunnuntaina hallilla taas heti aamusta, eikä mitään hajua millaisella aikataululla kisat pyörivät. VIetettiinkin hallilla tehokkaasti koko päivä. Doni aloitti päivän alla olevalla avoimen radalla: 


Tältä radalta saatiin videokin, kiitos Ninja kuvaamisesta! Jälleen ei mitään ihmeellistä, ainut jännitysmomentti oli hypyn jälkeinen 270 vasempaan, kun kyltit olivat kovin lähellä. Siitä napsahtikin -1kontr, jouduin vähän kävelemään päin kelpietä. Saksalaisessa pääsi RÄYH, mutta muuten varsin korrektia menoa. Tältä radalta 99 pistettä, 2. sija. Tämä oli Donin kolmas avo kisa ja kolmas hyväksytty eli siten myös RTK2 koulari ja menolippu voittajaluokkaan, hurjaa! 


Koularin myötä jouduttiin siis korkkaamaan tokaan kisaan voittaja. Kelpie oli vähän väsy jo, kun ei osaa autossa odotellessa oikein nukkua ja oli saanut kuuden tunnin verran olla jo reissussa. Vähän pieniä kauneusvirheitä siellä täällä ja muutamia haukkuja, annoin myös puolenvaihdoissa ja eteentulossa aika räikeät avut koiralle tarkoituksella. Kokonaisuus kuitenkin ihan ehjä, eikä mokattu mitään suurta. Käytösruudussa meinasi ruveta haistelemaan aluksi, mutta sain kuitenkin Donin nenän nousemaan. Ensimmäisestä voittajan kisasta siis 92 pistettä ja voitto! Saa olla kyllä hurjan ylpeä luottomiehestä, kyllä Doni hoitaa. <3